Astanada yaŋriğan muqamlar

mykam

19 — 21-iyul' künliri җumhuriyät paytähtidiki Qazaq milliy sän°ät universitetida sän°ät vä mädäniyät boyiçä duniyadiki äŋ çoŋ forumlarniŋ biri — 43- İCTM konferentsiyasi bolup štti. Uniŋğa juquri däriҗilik ämäldarlar vä sän°ät duniyasida tonulğan şähslär qatnaşti.

Täziyä telegrammisini yollidi

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Türkiya Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Redjep Erdoğanğa Suruç şähiridä orun alğan terrorluq härikätkä bağliq täziyä telegrammisini ävätti. Telegrammida Dšlät rähbiriniŋ paҗiä aqivitidä gunasiz onliğan adämlärniŋ halak bolğanliği vä yüzdin oşuq adämniŋ zärdap çäkkänligi toğriliq hävärni çoŋqur qayğurup qobul qilğanliği täkitlinidu.

Täräqqiyatniŋ muhim asasi

2015-emblem ANK

Qazaqstan hälqi Assambleyasi tšrtinçi institutsional islahat vä «100 eniq qädäm» Millät planiniŋ «Birhilliq vä birlik» yšnilişi dairisidiki çarä-tädbirlärni ämälgä aşuruşniŋ baş mehanizmi bolidu.

Komitet räisi tayinlandi

kazangap_01_0

Alaqä, ähbaratlanduruş vä ähbarat komitetiniŋ räisi bolup Talğat Qazanğap tayinlandi. Bu häqtä Qazaqstan Җumhuriyiti İnvestitsiya vä täräqqiyat ministrliginiŋ mätbuat hizmiti hävärlidi. Qazanğap Talğat Bolsınbek oğli 1980-jili tuğulğan.  2001-jili Qazaqstan Җumhuriyiti İçki işlar ministrligi akademiyasini «yurist» mutähässisligi boyiçä tamamliğan.

Bilim sahasida korruptsiyagä yol yoq

Yeqinda Ämgäkçiqazaq nahiyälik hakimiyättä štkän jiğinğa Almuta vilayätlik dšlät hizmiti işliri vä korruptsiyagä qarşi härikät departamentiniŋ İşiktä regioni boyiçä bšlüm başliği Orazhan Qaspaqbaev vä uşbu mähkiminiŋ mäslihätçisi Darhan Qalilaev, nahiyä hakiminiŋ orunbasari Beket Ahmetov, nahiyälik bilim bšlüminiŋ başliği Rimma Ahmetova vä nahiyä mäktäpliriniŋ mudirliri häm bala bağçiliriniŋ başliqliri iştrak qildi.

Һeyt mäyrimi qiziq štti

Xeit

18-iyul' küni «Dostluq»  mähällisidiki «Muzämmil» meçitida Roza heyt mäyriminiŋ birinçi küni balilar üçün hoşalliq hädiyä qilğan mäyrämlik çarä-tädbirdä käŋ dästihan yeyilip, härhil viktorinilar uyuşturuldi. İslam dininiŋ tarihiğa munasivätlik qoyulğan soallarğa durus җavap bärgänlärgä soğilar tapşuruldi.

Mäyrämgä ulaşqan täntänä

Mairam

Yarkäntniŋ Bazar mähällisidiki meçit, şähärdiki başqiliriğa nisbätän, çoŋluği häm jut-җamaätniŋ ayiği üzülmäy kelip turidiğanliği bilän päriqlinidu. Buniŋğa, birinçidin, Allaniŋ bu qutluq därgahiniŋ şähärniŋ qaq otturisiğa җaylaşqanliği säväp bolsa, ikkinçidin, meçit qomi täripidin ahaliniŋ, bolupmu yaşlarniŋ diniy savatini eçip, diniy tälip beriş, şäriät ähkamlirini ügitiş vä başqimu şularğa ohşaş çarä-tädbirlärniŋ turaqliq štküzülüp kelivatqanliği šziniŋ iҗabiy täsirini täkküzmäktä.

Һakim quruluş mäydanlirida boldi

Akim

«100 eniq qädäm» Millät planida kšzdä tutulğan keläçäk egiliri – balilar vä yaşlar üçün selinivatqan mäktäplär vä bala bağçiliri, җšndilivatqan yollar, yeŋilinivatqan kšrüklär vä başqimu benalar quruluşliriniŋ qandaq ketip barğanliğidin hävärdar boluş mähsitidä Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ hakimi Binäli Isqaq nahiyäni yänä bir qetim arilap  çiqti.

Häliqni ilhamlandurğan 100 qädäm

Moşu künlärdä «100 eniq qädäm»  Millät planiniŋ  härbir qazaqstanliqniŋ  qälbidä ilhambähş  his-tuyğularni oyğitip, qizğinliği bilän mänpiyätdarliğini  aşuruvatqanliğida şäk yoq.  Çünki uniŋda Dšlät rähbiri  N.Ä.Nazarbaev täripidin «Nur Otan» partiyasiniŋ XVİ qurultiyida otturiğa qoyulğan bäş institutsionalliq  islahatni  toluqturup, uni ämälgä aşuruşniŋ yolliri kšrsitilip berilgän.

«Ötmüş bilän yaşaydiğan millätniŋ keläçigi yoq»

???????????????????????????????

İnternetniŋ paydisi vä ziyini qançilik? Balilarni İnternettin qandaq himayä qiliş keräk? İnternet arqiliq ahça tepişqa bolamdu? Moşu vä başqimu soallar ätrapida «Hub innovation Telesom» şirkitiniŋ rähbärliri Yadikar vä Madina ĞÄNİEVlar bilän sšhbätläşkän eduq.