Anamniŋ hekayiliri
Һeyt-ayäm künliri, bala-çaqa, kelin-katäk, nävrä-çävrilär җäm bolğanda, animiz qin-qiniğa patmay, hoşal bolup ketätti. Һärqaysimizni ayrim-ayrim ärkilitip, hal-ähvalimizni soriğanda, arimizda birimiz: «Apa, çävrä kšrgän baliliriŋizni,...
Märipätçi ailisiniŋ särgüzäştiliri
Yarkänt täväsidä Keŋäş hakimiyiti ornitiliştin ilgirimu jutdaşliri arisida ilim-märipät çiriğini yeqiş yolida härikät qilğan täräqqiypärvär kişilär bolğan. Ularniŋ qatarida Äkräm Äzizov vä Lutpulla Aznibaqievniŋ...
Särgärdanliqta štkän 13 jil
Şämşidin AYuPOV,
«Uyğur avazi»
Mälumki, Yättisu uyğurliriniŋ tarihida, ularniŋ bolupmu jigirminçi äsirdä besip štkän yolida paҗiälik vaqiälär az bolmidi. Totalitarliq tüzüm җumhuriyitimizdiki başqa häliqlär bilän billä...
Qanliq qirğinçiliqqa nemä säväp boldi?
Ötkän jilniŋ may eyida Qazaqstanniŋ uyğur җamaätçiligi “Atu” qanliq paҗiäsiniŋ yüz jilliğiğa beğişlanğan härhil çarä-tädbirlirini štküzdi. 1918-jilniŋ may eyida M.Muraev rähbärligidiki qizil armiya otryadi...
«Atu paҗiäsi». Yeŋişär vaqiäsi
«Atu paҗiäsi» häqqidiki hekayilärni kiçigimizdin aŋlap šskäçkä, qulaqlarğa siŋişip kätti. Dadammu, apammu Yeŋişär yezisida tuğulup šskän ekän. Şularniŋ eytip berişiçä, atu bolğan jilliri Yeŋişär...
Bevaqit qiyilğan šmürlär
Yeqinda jutdişim, istipadiki mayor Bağdat Näzärov bilän uçrişip qaldim. Salam-saat, käldi-kätti paraŋlardin keyin u quruq yala-tšhmätlärniŋ qurvini bolup, täqiplängän boviliri Һasan vä Һüsän toğriliq...
Dähşätlik jillarniŋ azap-oqubätliri
31-may — Säyasiy täqip qurvanlirini hatiriläş küni
Mälumki, 31-may – Säyasiy täqipläşlär qurvanlirini hatirläş küni süpitidä käŋ atap štülüvatidu. Bu küni nahäqtin tutqunğa elinip, šlümgä...
Uyğur kelini bolğan Tat'yana
Sabiräm ÄNVÄROVA,
«Uyğur avazi»
Tat'yana Bondarçuk Ukraininiŋ L'vov vilayitidiki meditsina tehnikumini tamamlap, L'vov şähärlik dohturhanisida işläp jürginidä, Uluq Vätän uruşi başlinip ketidudä, ağriqhana nemislarniŋ gospitaliğa aylinidu....
Nahäq azap çäkkänlärniŋ biri
Täqipläş — elimiz tarihidiki paҗiälik sähipilärniŋ biri. Uniŋ äŋ ovҗ alğan vaqti 1937 — 1940-jillarğa toğra kelidu. Şu jilliri beguna tšrt milliondin oşuq adäm...
Otluq jillarda tavlanğan
Biz bu maqalimizda oktyabr' inqilavini, täqipläş jillirini, Uluq Vätän uruşini beşidin štküzgän – ävladimizniŋ atisi Savutahun Һaşimovniŋ besip štkän eğir vä җasarätlik hayat yoli...
Pikir
Grajdanlarniŋ tapavitini aşuruş – asasiy mähsät
Düşänbä küni Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ qatnişişi bilän Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti. Bu Dšlät rähbiriniŋ yeŋi tärkiptiki Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisigä däsläpki qetim qatnişişi. Mäҗlistä...
