Һasan-hüsän

    Zehniŋizni sinap kšrüŋ

    Balilar, boş çaqmaqqa 15tin 30ğiçä bolğan sanlarni yeziŋlar. Esiŋlarda bolsun, tšrt täripini qoşqanda 90 sani çiqişi keräk. Qeni, zehniŋizni sinap kšrüŋ. Tüzgän Mälikäm ABUŞ, M.Teyipov namidiki Kiçik...

    Şohluqniŋ tüvi — horluq

    Ädäp-ählaq/ Yamğur keçiçä tohtimay yaqqan bolsimu, ätigänligi hava şundaq täkşi eçilip kätkän edi. Künniŋ illiq nurida yärlär helila äkçip qaptu. Kšlçäklärdiki sularğa qarap, yamğurniŋ helä...

    Elimiz — dostluq makani

    «Qanatsiz — quş, Vätänsiz – insan bolmaydu» deginidäk, härbir insanniŋ tuğulup šskän juti, ana vätini bolidu. Meniŋ Vätinim — Qazaqstan. Qazaqstan mustäqil dšlät süpitidä duniyağa...

    Käsip tallaş häqqidä

    Adäm qälbini çüşiniş vä uni täkşürüşni biliş – çoŋ hünär. «Män bir sirliq kişimän, bunimu oyla», däp Abay eytqandäk, härbir adäm – tepişmaq. Şu...

    Bahar – päsillär ärkisi

    Bahar — äŋ gšzäl päsillärniŋ biri. Soğ qiş ayliri ketip, baharniŋ kelişi bilän yär, huddi qattiq uyqidin oyğanğandäk, tirilidu. Män ätiyaz päslini nahayiti yahşi...

    Küz päsli

    Һava rayi birdä issiq, birdä qap-qara bulutlar päyda bolup, küzniŋ salqin havasi adäm bädinini helä titiritätti. Yär җahan altun räŋgä boyilişqa başlidi. Yezimizdi­ki de­hanlar...

    Yaş talantniŋ yäkkä kontserti

    Yeqinda uzun jilliq tarihi bar «Rehimҗan» sän°ät mäktiviniŋ ravap sinipida tähsil kšrüvatqan İskändär Tursunovniŋ (cürättä) yäkkä kontserti bolup štti. Kontsertqa mäzkür mäktäpniŋ häm u...

    Hurşidäm İZİMOVA: «Bähitlik ailidä bähitlik bala tärbiyilinidu»

    Sir ämäski, hazir ailisini asraş ğemi bilän jürüp, balisiniŋ tärbiyisigä vaqit bšlmäydiğan ata-anilarmu bar. Ändi yaş ävlatniŋ šzi haliğiniçä hayat käçürüşi bäzidä kütülmigän kšŋülsiz...

    Bala tili – bal

    – Dada, siz kšzüŋizni jumup turup qol qoyalamsiz? – Älvättä, qizim, qoyalaymän! – Undaq bolsa dada, kšzüŋizni jumup turup, kündiligimgä qol qoyuvetiŋa? *** – Qizim, siz nemişkä matematikidin...

    Tülkä vä toşqan

    Mäsäl-çšçäk/ Ötmüştä Toşqan bilän Tülkiniŋ qulaq-quyruqliri uzun, tükliri yumşaq bolup, šzlirigä bäk yarişip turattekän. Müҗäz-hulqimu bir-birigä ohşap ketättekän. Ularniŋ här ikkilisi nahayiti munayim, aq...

    Pikir

    Qädriyätlär nişanliri

    Dšlät rähbiri Qasım-Jomart Toqaevniŋ Egemen Qazaqstan gezitiniŋ 9-yanvar'da çiqqan sanida “Abay vä HHİ äsirdiki Qazaqstan” särlävhilik maqalisi elan qilindi. Uluq qazaq şairi, mutäpäkküri, җämiyät...