Din vä җämiyät

    Mäniviy yeŋilinişqa yüzlinäyli

    Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Mälumki, «Diniy hizmät vä diniy birläşmilär mäsililiri boyiçä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ ayrim qanuniy aktliriğa šzgirişlär bilän toluqturuşlar kirgüzüş toğriliq» qanun layihisi täyyarlinip,...

    Aq-qarini ayrivalayli

    Nahiyäniŋ nurğunliğan jutliriğa šlüm-jitim, näzir-çiraq vä toy-tškünlärgä kšp barimän. Nägila barmay, «saqalliqlarğa» qarita eytilğan ğevaniy näprät, şikayätlär quliğimğa çeliqidu. «Bu saqalliqlar ata-bovimizdin qeliplişip kelivatqan...

    Malivayda yeŋi meçit selindi

    İnsan vä iman/ Raşidäm RÄҺMANOVA, «Uyğur avazi»/ Ämgäkçiqazaq nahiyäsi Malivay yezisiniŋ turğunliri jutdişi Huşiyar haҗim Һosmanovniŋ ismini päqät illiq inkaslar bilän tilğa alidu. Çünki, štkän...

    Oquş vä üginiş — İslam dininiŋ yadrosi

    İlim-pän – Alla taalağa yetişniŋ şotisi, җännätkä kirişniŋ yoli, toğra yolda meŋiş üçün mäş°äl. Oquş vä üginiş — islam dininiŋ yadrosi. Şuŋlaşqa «Qur°an Kärimdin»...

    Diniy yosunlar bilän milliy än°änilärni çataşturmayli

    Oylinidiğan mäsilä/ Şämşidin AYuPOV, «Uyğur avazi»/ Yoşuridiğini yoq, keyinki vaqitlarda şäriät bälgülimiliri bilän urpi-adätlirimizni burmilap, härhil pätvalarni oylap çiqirivatqanlarniŋ qatari kün sanap kšpäymäktä. Һärtürlük eqimlar...

    Adalät vä ählaqiy täläp

    Һayatimizda härhil zšrüriyätlär tüpäyli türlük adämlär bilän arilişişqa, muamilä qilişqa toğra kelidu. Bäzidä birär mäsiligä nisbätän kšzqarişi ohşap, bir-birigä müҗäz-hulqi mas kälgän kişilär yeqin...

    Mädrisä šz işigini açti

    Yeqinda Almuta şähiri Türksib nahiyäsiniŋ Qayrat yezisida yeŋi mädrisä šz işigini açti. Bu mädrisä jutumizdiki meçitniŋ yeniğa zamaniviy ülgidä işbilärmän inimiz Robert Ömärbaqievniŋ (sürättä,...

    Halisanä ämgäk vä uniŋ insan hayatidiki ähmiyiti

    Һärqandaq işni häq täläp qilmastin bäҗiriş halisanä ämgäk dairisigä kiridu. Halisanä ämgäk ikki türlük bolidu: şähsiy vä kollektivliq ämgäktur. Halisanä şähsiy ämgäk deginimiz – birär...

    «Aqkänt» meçiti eçildi

    İnsan vä iman/ Gšhärbüvi İSMAYİLҖANOVA, “Uyğur avazi”/ Ahirqi jilliri Yarkänttä sahavätlik insanlarniŋ hamiyliğida meçitlar kšpläp selinivatidu. Җümlidin şularniŋ qatarida Qurvan heyti mäyrimi harpisida Çoŋ Çiğan...

    İzgülük dävätçisi

    Mälumki, keyinki jillardila Ösäk täväsidä käyni-käynidin yeŋi meçitlar qäd kštirip, hazir nahiyä boyiçä ularniŋ sani 39ğa yätti. Şularniŋ däsläpkisi Dšŋmälidiki «Ğalip» meçiti. U jutniŋ...

    Pikir

    Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

    Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara...