Bilim beğiniŋ bağvänliri

    Mäktäp – kemä, bilim – deŋiz, ustaz – däräq, şagirt – mevä

    Ötkän häptidä uyğur nahiyäsiniŋ märkizi Çonҗa yezisiniŋ Mädäniyät šyidä ustazlar märikisi täntänilik räviştä nişanlinip štti. Mädäniyät šyiniŋ içi bu qetim alahidä bezändürülüptu. Çarä-tädbirgä ätigän...

    Til vä qolhünär mahirliri

    Säydullam Äminovniŋ ismi bilim sahasida käŋ tonuş. U barliq aŋliq hayatida ilgärki Çeläk nahiyäsidiki mäktäplärdä muällim, ilmiy mudir bolup işlidi. Kšpligän җumhuriyätlik seminarlarda dokladlar...

    Ustaz äҗri

    Adäm yeşi bäl otturiğa kälgändä, hayatniŋ bäk muräkkäpligigä, päqät Allaniŋ ämri bilän härqandaq işlarniŋ bolup turidiğiniğa kšz yätküzidekän. Kündä kšrüp jürgän jut adämliriniŋ štkän...

    Kšktalliq ustazlar

    Ustaz käspi hazir unçivala ätivalimiğanliğini bilän, šz dävridä ularğa degän izzät-ehtiram vä hšrmätniŋ alahidä juquri bolğanliği kšpçilikkä yahşi mälum. Öz käspigä sadiq insanlar häqqidä...

    Ustaz eqidisi

    «Mäktäpniŋ jürigi — ustaz» demäkçi, bilim därgahida şagirtlar qälbigä bilim nurini sepip kelivatqan ustazlar nurğun. Şularniŋ biri — Malivay yezisidiki ottura mäktäptä uzun jillardin...

    Pikir

    Uyğurniŋ avazi

    Ämgäkçiqazaqliq uyğurlarniŋ täŋdin-tolisi Çeläk täväsidä istiqamät qilidu. Şuŋlaşqimu Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ regionluq şšbisi milliy maarip, urpi-adätlirimizgä riayä qiliş, gezit-jurnallarğa muştiri toplaş ohşaş...

    Rässamlar mäyrimi

    «Tarim» – bäş yaşta