Һekayä

    Bähtigülniŋ iradisi

    Gülnaz Säydullaeva, 1980-jili Uyğur nahiyäsiniŋ Ardolata yezisida tuğulğan. 1997-jili Kiçik Dehan ottura mäktivini, 2002-jili Abay namidiki Almuta dšlät universiteti filologiya fakul'tetiniŋ Uyğur bšlümini tamamliğan. Gülnaz...

    Ümütvar väzir

    Burun štkän zamanda o olaşqa intayin amraq bir padişa štkän ekän. Bir qetim u oğa çiqqanda ehtiyatsizliqtin bir barmiğini sunduruvelip, nahayiti bearam boptu. Vaqiäniŋ guvaçisi...

    «Nazugum» särgüzäştiliri

    Yättisu täväsidiki äŋ qedimiy jutlarniŋ bi­ri – Kätmän yezisida yazliq tätilniŋ yättinçi kü­­nini št­küzüvatqan Dilnaz bilän Arzum uzaqtin beri arman qilğan «Nazugum» šŋkü­rigi­mu kelip...

    Yeŋi dost

    Äziz bilän Daniyar yazliq tätilniŋ ahirqi küni mäktäp hoylisidiki gülhanğa künniŋ täpti säl besilğanda käldi. Sinip yetäkçisi tätil vaqtini bšlüp, gülhandiki işlarni balilarğa tapşurğan...

    Rämçiniŋ täğdiri…

    Burunqi zamanda padişaniŋ väziri ayaliğa qimmät bahaliq äŋgüştä – üzük soğa qiptu. Künlärniŋ biridä ayali üzükni jütirip qoyuptu. Ordiniŋ hizmätçiliri äŋgüştäni izdäp tapalmiğandin keyin,...

    Yalğuz oğul

    Sayit orun tutup yetip qalğiniğa helä vaqit boldi. Oğli Änvärniŋ tehi süyigi qatmiğan edi. Sayit karivättä yatqiniçä ätidin käç kirgiçä derizidin talağa tälmürüp qaratti....

    Qoyniŋ qoyliği

    Näsildin-näsilgä, äsirdin-äsirgä štkän bir rivayättä zikir qilinişiçä, uşbu aläm yaralğan, moҗudatlar taralğan däsläpki päytlärdä ularniŋ birärsidimu nam bolmaptekän. Lekin gävdisiniŋ çoŋ-kiçikligi, härikitiniŋ asta-iştikligi bilän...

    Täğdir

    Yamğurniŋ qattiq yeğişidin kiyimliri hšl bolup kätkän ikki adäm yeziliq idariniŋ içigä kirip ülgärdi. «Sultan Üväys mazari» yeziliq idariniŋ başliği kirgän kişilärni illiq qarşi...

    Bir top quçqaç

    Ularniŋ bu yärdä yaşavatqiniğa helä zaman boldi. Һoylidiki egizligi ikki metrdin aşurulmay iditliq qirqilip turidiğan bük qariyağaç ularni yazniŋ çidiğusiz aptividin, qişniŋ qähärlik şuvurğanliridin...

    Män kšyärmän balamğa…

    Novella / Bügünki taŋ adättikidäkla huşvaq başlandi. Käypiyatimmu kštiräŋgü. Çünki talada — män yahşi kšridiğan hava rayi. Kiçikkinä yopurmaqqa ohşaydiğan nahayiti yumşaq qar läpildäp...

    Pikir

    Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

    Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara...