«Uyğur avaziniŋ» säyilgahi

    Mäntiqisiz mäslihätkä җavap

    Bir tevip juttiki äŋ parasätlik häm inavätlik adämniŋ aldiğa kelip däptu: – Män sizgä üç närsä elip käldim, ular sizdin başqa kişigä ärzimäydu. – Ägär...

    Nisahan vä «Miraҗihan»

    1902-jili Kuçaniŋ Kona şähär baziridiki sän°ätkarlar ailisidä omaqqinä bir qiz duniyağa kšz açidu. Uniŋ ata-anisi namratliq vä täŋsizlik sävävidin jut arilap nahşa eytip, saz...

    Ailä munasiviti

    Uyğurlarniŋ ailäviy adätliridä atiliq qandaşliq munasivitiniŋ täsiri qoyuq äkis etilgän. Yäni ailä başquruş ärgä mänsüp bolup, uniŋ ailidiki orni vä hoquqi çoŋ bolğan. Ana...

    Yaŋraq nahşa yaŋrisun

    Yarat qələmdaş, oyğaq qurlarni, Ğəpləttə yatqan oyğitip rohni. Uyqida yetip bar qilmaq bək təs, Bügünki kündə qoluŋda yoqni. Yezip kitaplar yorut iҗatkar, Əҗdatlar basqan җəŋgivar yolni. Qaytmay arqiğa mənzilgə yətkən, Bir...

    Danalar hekmätliri

    Aşqazan meyigä qariğanda äqilligiräk. Çünki u meyigä ohşaş hämmini qobul qilivärmäy, siŋirälmigän närsisini qayturup çiqirivetidu. Çiŋğiz Aytmatov. Ağriq adämgä sšyümlüginiŋ bir eğiz yahşi sšzi duniyadiki barliq...

    Bähitlik bolimän desiŋiz…

    Һäqiqiy bähit çüşänçisidin behävär adämlär başqilar bährimän bolalmiğan hšzür-halavättin bährimän bolğanliği üçünla šzini bähitlik hesaplaydu. Һärqandaq adämniŋ hizmät mävqäsi uniŋ hayat mävqäsini, hä hayat mävqäsi...

    Uŋğiçä kim bar, kim yoq?

    Burunqi zamanda bir padişa häliqni jiğivelip: «Ägär kimdu-kim meniŋ eşigimni sšzläydiğan qilip bärsä, şuniŋğa ikki qap altun berimän. Mabada vädisini berip qoyup, sšzlitälmisä, kallisini...

    Mäs°uliyätniŋ qudriti

    Ändila on bir yaşqa kirgän bir bala futbol oynavetip, ehtiyatsizliqtin hoşnisiniŋ derizisini çeqivetidu. Zärdap çäkküçi uniŋdin ziyan häqqini tšläp berişini täläp qilidu. Şu çağda...

    Muvappäqiyät açquçi

    Özimizgä işänçä hasil qilaliğandila, başqilarğa bolğan işänçimiz küçiyidu. Äynä şuniŋdin keyinla adämlär bilän qoyuq munasivät ornatqili, hätta dostlaşqili bolidu. Özimizgä qattiq täläp qoyup, başqilar täripidin...

    Kšŋül eçiş paaliyätliri

    Uyğurlarniŋ kšŋül eçiş paaliyätliriniŋ mäzmuni mol, şäkli härhil bolup, bäzmä-mäşräp, säylä-baravät vä härhil oyunlarni šz içigä alidu. Ularniŋ arisida mäşräpniŋ tarihi uzun, milliy alahidilikkä...

    Pikir

    Süpätlik bilim – täräqqiy ätkän dšlätkä bolğan açquç

    Qazaqstan Prezidenti Qasım-Jomart Toqaev avgust konferentsiyasiniŋ umumiy mäҗlisigä qatnaşti. Konferentsiya işiğa mämlikätniŋ barliq regionliridin ikki miŋdin oşuq pedagog käldi. Prezident šz dokladini utuqqa yätkän härbir...

    Yeŋi tärtip boyiçä

    Yeŋiliqlar