Mädäniy miras

    Än°äniviy dan ayriş saymanlirimiz

    Uyğurlarniŋ än°äniviy dehançiliq saymanliriniŋ türi kšp, şäkli šzgiçä bolup, ularniŋ hämmisila qol hünär sän°itiniŋ mähsulidur. Äҗdatlirimiz oçiliq hayat tärizidin dehançiliq turmuşiğa qädäm taşliğandin keyin,...

    Üçäyçiraq

    Adättiki qoyniŋ üçiyini yoruqluq bärgüçi vasitä süpitidä paydiliniş Qumulniŋ tağliq rayonlirida umumlaşqan. Zaman täräqqiyatiğa munasivätlik bu än°äniviy çiraq alliqaçan işlitiliştin qalsimu, uni yasaşniŋ ahirqi...

    Äzärbäyҗan alimi uyğurlar häqqidä

    2011-jili Bakuda äzärbäyҗanliq alim Äli Şamilniŋ «Uyğur, gagauz, şimaliy Kavkaz türkliriniŋ fol'klori vä ädäbiyati» namliq kitavi näşir qilinğan ekän. Uni gezithanlirimizğa tonuşturup štüşni toğra...

    Bir äsir kšmüktä yatqan «Şahnamä»

    Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät instituti mudiriniŋ orunbasari Aqjigit Älibekov bšlmimizgä kirip käldi. U maŋa institut namidin bir kitapqa täqriz yeziş lazimliğini tapşurup,...

    «Gülçay» Yarkäntkä käldi

    «Gülçay» — hälqimizniŋ äŋ qedimiy milliy än°äniliriniŋ biri. Äҗdatlirimiz qaldurup kätkän milliy urpi-adät, räsim-qaidilärgä ämäl qilğan halda štidiğan «Gülçayniŋ» tärbiyäviy ähmiyiti zor ekänligi...

    Än°änilär üzülüp qalmasliği keräk

    Yeqinda M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ täşäbbusi bilän barliqqa kälgän «Örkeniet» häliq universiteti šz paaliyitini başlidi. Uniŋ tärkividä «Lirika muhlisliri», «Yaş dramaturglar», «Bügünki...

    Pikir

    Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

    Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara...