Mädäniy miras

    Yağaç  qolhünär  buyumliri

    Uyğurlarniŋ yağaçtin qolhünär buyumlirini yasap, paydiliniş tarihi uzun, hünär tehnikisimu mukämmäl. Tätqiqatçilar  İsrayil Yüsüp vä Änvär Qasim eytqandäk, arheologiyalik tätqiqatlarğa asaslanğanda, bizniŋ äҗdatlirimiz bronza...

    Tulum

    Tulum – kala, qoy, at yaki šşkiniŋ terisidin yasilidiğan, kündilik hayatta işlitişkä äplik, çidamliq turmuş buyumi. Uniŋda äҗdatlirimiz süt-qetiqta täyyarlinidiğan içimliklärni saqliğan. Tulumğa qaçilanğan...

    Jügän vä nohta

    Hälqimiz atüsti mä­däniyitini yaritiş bi­län billä, atҗabduq mädäniyitinimu barliqqa kältürgän. Jügän bilän nohta äynä şuniŋ yarqin ipadisidur. Jügän — at, eşäk vä heçir qatarliq җa­nivarlarniŋ...

    Qiyataş räsimliri

    Şinҗaŋdiki Moŋğulkürä çoŋ yayliğiniŋ ğärbidiki Täŋriteğiniŋ  içkirisidä kšpçilikkä yahşi mälum qiyataş räsimliri bar. Yärlik ahali ularni «Kobelit qiyataş räsimliri» däp ataydu. İnsanlarniŋ äŋ däsläpki...

    Kälpinliklärniŋ çepit tonur neni

    Nan — uyğurlarniŋ äŋ yaqturup yäydiğan, qedimiy yemäklikliriniŋ biri. Uniŋ älliktin oşuq türi bolup, 2000 jilliq tarihqa egä. Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoni Tarim oymanliğiniŋ ğärbiy-şimaliğa...

    Mirasgah — tarihimiz äynigi

    Һ.İskändärov namidiki Avat ottura mäktiviniŋ tarihiy-šlkişunasliq mirasgahi 1986-jili, yäni bilim därgahimizğa ismi berilgän kšrnäklik qäläm sahibi tävälludiniŋ 80 jilliği harpisida eçilğan edi. Uni haҗätlik...

    Uyğur häliq dastanliri

    Һärbir millätniŋ, iҗtimaiy topniŋ uzun tarihiy җäriyanda şäkillängän šzigä hac bädiiy tarihiy täpäkkür usuli bolidu. Kšpligän uyğurşunas alimlarniŋ pikriçä, dastançiliq vä ağzaki tarihçiliq än°änisi...

    Hotän ätlisi qaytidin җulalanmaqta

    Şinҗaŋ Tarim oymanliğiniŋ җänubiy qismiğa җaylaşqan Hotän şähiriniŋ Җiya yezisidiki qol bilän ätläs toquydiğan än°äniviy karhana bar. Bu ziminda šsümlüklärni bağlap boyaş qedimiy tehnikisi...

    Hälqimizdä çay mädäniyiti

    Uyğurlarniŋ hayatida çay muhim orunda turidu. Ular qaynitip içidiğan šsümlüklärniŋ türi hilmu-hil bolup, bäzidä ğoli, gayida çeçigi yaki yiltizi, ayrimliriniŋ uruği çayliq süpitidä paydilinilidu....

    Qedimiy uyğurlarniŋ zebu-zenät buyumliri

    Hälqimizniŋ qedimiy zebu-zenät buyumliri alämgä daŋliq. Uyğur ayalliri täbiättiki härhil altun, kümüç, qaşteşi vä yaqutqa ohşaş qimmät bahaliq metall häm taşlardin intayin kšrkäm, sipta...

    Pikir

    Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

    Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara...