Mädäniy miras

    Kälpinliklärniŋ çepit tonur neni

    Nan — uyğurlarniŋ äŋ yaqturup yäydiğan, qedimiy yemäklikliriniŋ biri. Uniŋ älliktin oşuq türi bolup, 2000 jilliq tarihqa egä. Şinҗaŋ-Uyğur Avtonom Rayoni Tarim oymanliğiniŋ ğärbiy-şimaliğa...

    Mirasgah — tarihimiz äynigi

    Һ.İskändärov namidiki Avat ottura mäktiviniŋ tarihiy-šlkişunasliq mirasgahi 1986-jili, yäni bilim därgahimizğa ismi berilgän kšrnäklik qäläm sahibi tävälludiniŋ 80 jilliği harpisida eçilğan edi. Uni haҗätlik...

    Uyğur häliq dastanliri

    Һärbir millätniŋ, iҗtimaiy topniŋ uzun tarihiy җäriyanda şäkillängän šzigä hac bädiiy tarihiy täpäkkür usuli bolidu. Kšpligän uyğurşunas alimlarniŋ pikriçä, dastançiliq vä ağzaki tarihçiliq än°änisi...

    Hotän ätlisi qaytidin җulalanmaqta

    Şinҗaŋ Tarim oymanliğiniŋ җänubiy qismiğa җaylaşqan Hotän şähiriniŋ Җiya yezisidiki qol bilän ätläs toquydiğan än°äniviy karhana bar. Bu ziminda šsümlüklärni bağlap boyaş qedimiy tehnikisi...

    Hälqimizdä çay mädäniyiti

    Uyğurlarniŋ hayatida çay muhim orunda turidu. Ular qaynitip içidiğan šsümlüklärniŋ türi hilmu-hil bolup, bäzidä ğoli, gayida çeçigi yaki yiltizi, ayrimliriniŋ uruği çayliq süpitidä paydilinilidu....

    Qedimiy uyğurlarniŋ zebu-zenät buyumliri

    Hälqimizniŋ qedimiy zebu-zenät buyumliri alämgä daŋliq. Uyğur ayalliri täbiättiki härhil altun, kümüç, qaşteşi vä yaqutqa ohşaş qimmät bahaliq metall häm taşlardin intayin kšrkäm, sipta...

    Dolan çalğu äsvapliri vä Dolan muqami

    Dolan çalğu äsvapliri  vä Dolan muqami bir-biri bilän çämbärças bağlanğan bolup, uzun jilliq tarihiy dävirlärni baştin käçürüp, hazirğa qädär šziniŋ sän°ättiki rolini toluq җariy...

    KLASSİK ÄDİPLİRİMİZNİҢ PEŞİVASİ

    (Mutäpäkkür şair Nizamidin Älişir Nävaiy tävälludiniŋ 575 jilliğini äsläp)/ Tarihimizni varaqlisaq, uyğurlar arisidimu helä kšp täqvadar vä bilimlik musulman alim-šlimalar yetişip çiqqan. Ular qisqiğina hayatida...

    Musälläs şeiriy şäkli

    Musälläs — uyğur milliy şeiriyitidiki uzun tarihqa egä şeiriy şäkillärniŋ biri. Bu şäkildä yezilğan şeirlar häliq eğiz ädäbiyatidimu, klassiklar häm zamaniviy qäläm sahibliriniŋ iҗadiyitidimu...

    Sovunçiliq mädäniyiti

    Abduhelil Mirhelil/ Hälqimizdä sovunçiliq käspiniŋ tarihi uzun bolup, u umumlişiş vä rivaҗliniş җähättinmu şanliq sähipilärni eçip kälgän. Sovun işläpçiqirişta hayvanlarniŋ kšydürüp eritkändä çigirtäk çiqmaydiğan yeği...

    Pikir

    Grajdanlarniŋ tapavitini aşuruş – asasiy mähsät

    Düşänbä küni Prezident Qasım-Jomart Toqaevniŋ qatnişişi bilän Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisi bolup štti. Bu Dšlät rähbiriniŋ yeŋi tärkiptiki Һškümätniŋ käŋäytilgän mäҗlisigä däsläpki qetim qatnişişi. Mäҗlistä...