Şeirlar

    Һezim Bähniyazov namidiki konkursqa

    Jürək bilən sšhbət Jürigim yalğuzluqtin šrtinisən, Һayatniŋ kšrməy heli kšpini sən. Yalğuzluq bir Allağa yaraşqanğu, Yaşiğin arman qilip tšpini sən.  Tškkinə, dərdiŋ bolsa variğimğa, Qəlimim şipa bolsun ağriğiŋğa. Şu dərtkə duç...

    Bu hayat – šlgiçä küräş yolidur

    Һisdaşliqqa täşäkkür/ ...Adalätlik vä ärkinlikkä intiliş, milliy mustäqillik ğayisi härbir kšzi oçuq häliqniŋ büyük armini, mäŋgülük äŋgüştäri. Uyğur qerindişiŋ zärdap çekip jürgändä, sän sirttin nazarätçi...

    Şairliğim – Şahliğim meniŋ!

    Cšygüm sän – Vätän   Qiz bolup kšründi kšzümgä Vätän, Һur pärilärgä ohşap җamali. Yat kšzlär kšp lekin, degüzgän «ättäŋ», Bağrimğa besişniŋ yoqtur amali...Şuŋlaşqa turduq biz, ünsiz ümçiyip, Kšrüşkän bolsaqmu,...

    Jiğlitip häm küldürüp štämdekin bu šmür

    Rohiy mädät (ŞUAR televiziyasi arqiliq berilivatqan «İpäk yoli sadasi», «Talantlar sähnisi», «Şerin çüş» namliq kšrsitişlärdin tuğulğan hissiyat, oylar...) ...Ölmäydekän uyğurum, Ölmäydu, yaq! May-pilikniŋ barida šçmäs çiraq. Aqqan däriya soğulmas,Say...

    Ömür yoli tügimäydu, davami bar…

    Yeqinda “MİR” näşriyatidin peşqädäm şair Arupҗan Җumahunovniŋ “Ömrümniŋ davami” namliq tunҗa kitavi näşirdin çiqti. Şeiriyitimizdä šz ornini tapqan şairni bu hoşalliği bilän sämimiy täbrikligäç,...

    Puşayman vijdanniŋ äkis sadasi

    Tel'man  NURAHUNOV Qaraŋğu Kšzdä qaraŋğu, sšzdä qaraŋğu... Keçimu desäm, asmanda ay bar, Kündüzdu bälki? desäm asmanda Quyaş parliğan.Quyaş nurliri Neçük yorutmas dilni, Ayniŋ yoruği qaldi qäyärdä?... Bu keçimu yä kündüz? Pärqini eytip bärginä, Nadanliq qilmay, Qädirdan...

    Şair ähli äzäldin sšyidu gülni

    Qar läylisigä mädhiyä Qar  kätmästin, muz yerip, kšzüŋ eçipsän. İşik qatqan bahardin yätküzüp uçur. Besatiŋda bariçä puraq  çeçipsän, Quyaş sšyüp, alqişlap, tškkinidä nur.Kšrünisän qar ara  yeŋiliq bolup, Kšŋüllärgä...

    Uyğur bolup yaralğinim – amitim

    Һesap berär kün kelär Eytar sir bar, uluq uyğur millitim, Һärbirimiz milliy miras mäs°uli. Biläyliçu ana tilniŋ qimmitin, Öz tilimiz kšp äsirniŋ mähsuli.Sundi bizgä ätivalap äҗdatlar, Hiyanät qip җinayätkä...

    İҗadiŋni güllitär ilham tamçisi

    Üsän BARATOV Vapadarim Vapadarim, käl, qolumdin yetiliginä, Keyiklärdäk ürküp jiraq kätmiginä. Uniŋsiz bu yerim kšŋlüm pärişandur, Jüräkni sän moҗup zedä ätmiginä.Çapsaniraq kelip yanda oltarğina, Kšŋlümdiki bar boşluqni toltarğina, Qutuldurup җudaliqniŋ azavidin, Mäŋgülükkä...

    Rubaiylar

    Ömär Һäyyam Qäträ su qoşuldi bulaqqa – yoqtur, Zärrä çaŋ qoşuldi topraqqa – yoqtur. Dun°yada kšräriŋ qançäräk däysän? – Çivinçä! Uniŋdin jiraqqa yoqtur. *** Kim bilsä ägärdä sirlirin җahan, Şuŋa ğäm,...

    Pikir

    Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti

    Dšlät rähbiri Frantsiya biznesiniŋ väkilliri bilän uçraşti. Qasım-Jomart Toqaev šz sšzidä Frantsiyaniŋ Qazaqstanniŋ Evropa ittipaqi dairisidiki asasiy şerikliriniŋ biri bolup hesaplinidiğanliğini vä mämlikitimizniŋ ikkitäräplimä šzara...