Şeirlar

    Noruz çäşmiliri

    Bahar tuyğusi Qiş jiğlaydu ägiz süyidä, Yär emidu aptap nurini. Elan berip yaŋraq küyidä, Yetip käldi bahar soruni. Ändi uyqa yattur hämmigä, Oyğatqanda näpis puraqlar. Giyalardin, çimdin här yärgä, Tikilmäktä yeşil quraqlar. Däräqlärniŋ...

    Ayal gšzäl – aläm gšzäldur, Ayal – nahşa, ayal – ğäzäldur

    İlham berär baharim İ Yasandurup alämni bahar käldi, Kšrkämlinär qiz käbi җahan ändi. Ğäriq qilip qälbimni gšzällikkä, Maŋa kškläm bäk qaynaq ilham bärdi. Yapraq qiyas däräqniŋ halqisiğa, Bağlar ğäriq quşlarniŋ nahşisiğa. Yär beğirlap...

    Ana äҗri

    Muhämmät İmin Һäsän Ana bolmaq asandur, Ana bolmaq täs. Һis qilalmas heç kişi, Ana bolmaq, bäs. Anilarni çüşiniş Boldi bir häväs. Ana bolmaq şundaq täs, Qädrigä yätmäs. Ana boluş aldida Sezigi yaman. Nemä yesä yanidu Ağzidin...

    Navaiydäk Şahaniy — Şair bolsaŋ ärziydu

    Bahavuddin RÄҺİMİ (İdiqut) Seni oylaymän Taŋ süzülüp atqanda Qarap zumrät asqanğa. Quyaş külüp baqqanda, Vätän seni oylaymän! Qutluq kädäm basqanda, Jürigim här soqqanda. Äl uyqiğa patqanda, Vätän seni oylaymän! Dutarimni çalğanda, Kšzümgä yaş alğanda. Hälqim kep...

    Ökünsäŋmu qaytip kälmäs, bil, vaqit

    Şairäm BARATOVA.   Ärkim qimmät Kšk asmanni yetär bulut qapliğini, Yetär älgä yala, tšhmät çapliğini. Alla buyrup azat bolsa Vätinimniŋ, Üzgüzmäymän hätta bir tal yapriğini. Vätinimdä atqan här kün, här tün...

    Vaqit. Һayat. İnsan

    Җämşit ROZAHUNOV (Oy tamçiliri) 1 Turnilardäk tizilip ketip barar jillirim, Aҗizliğim sezilip štüp barar jillirim. Täpsä tšmür üzgidäk jigit ämäs män bügün, Qaynimiğa vaqitniŋ jutup barar jillirim... 2 Boldi risqa-näsiväm hayat, täğdir...

    Şairliğim – şahliğimdur, taҗu-tähtim, şeiriyät!

    Taşpolat Namätov Taҗu-tähtim şeiriyät Ümütümdäk alğa başlap, kälmäktisän, şeiriyät, Һayatliqqa hämdäm yaşnap, kälmäktisän, şeiriyät. Meniŋ bilän keçiliri sšhbät qurup taŋğiçä, Utuqlarğa qädäm taşlap, kälmäktisän, şeiriyät. Qälbimdiki därtlirimsän, şatliğimsän, şeiriyät, Pärzändimdäk hayattiki tatliğimsän,...

    Yeŋi jil çäşmiliri

    Yeŋijilliq häzil yezip mänmu biraz, «Uyğur avaziğa» qoşqum käldi avaz. Oqurmängä dildin halis soğam meniŋ, Bolmisimu yazğanlirim esil häm saz. Gäp bar: «Tapqan – gül, tapmiğan bir baş piyaz!». Yeŋi...

    Yeŋi isimlar

    Ana mehri Ana mehrin ohşitimän çiraqqa Yorutidu yolni yeqin-jiraqta Һärbir sšzi mäş°äl bolup mäŋgülük, Meni yšlär hayatta – här sinaqta.Ana bilän gšzäl däymiz šmürni, Ana barda ğäm basmaydu kšŋülni. Jürigimdin...

    Yahşilar yolin jürmidim paylap

    Väsiyät Va oğlum, yeşim bolsa yetip qaldi, Qozğalsam süyäklirim qetip qaldi. Tälpünüp alğa qançä intilsammu, Qoyğina mağdir tändin ketip qaldi.Sän meniŋ qeriğanda kšrgän kšzüm, Artimda yaldama bolup qalar izim. Yolumni...

    Pikir

    Qasım-Jomart Toqaev, Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti: Qazaq hälqiniŋ täğdiri tarih tarazisida turidu

    (Dšlät rähbiriniŋ җumhuriyätlik «Ana tili» gezitiğa mähsus bärgän sšhbiti) — Һšrmätlik Qasım-Jomart Kemelulı, bügünki taŋda duniyani täşvişkä selivatqan taҗsiman virusi, äpsus, bizniŋ elimizğimu oŋay boluvatqini...