Yadnamä

    Ömärҗan akiniŋ izi šçmäydu

    Bähtişat SOPİEV, «Uyğur avazi»/ Tarazdin şum hävär bizgä keçikip käldi. Milliy mädäniyitimizniŋ jankšyäri, Җambul vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ sabiq räisi Ömärҗan İbragimov hayattin štüptu.Män...

    Seniŋsiz štkän tuğulğan kün

    U küni ätigändin tartip telefon җiriŋlaşqa başlidi.  Ağinilirim qoŋğuraq qilişivatidu. Untup qalmiğansän, bügün Musrätҗanniŋ tuğulğan küniğu? Bu künni qandaq untuymän. Bir jutta tuğulup, billä...

    ARMAN

    Kärim İsrayilov qiriq jildin oşuq vaqit davamida Q.Sätbaev namidiki Qazaq milliy tehnikiliq universitetida studentlarğa tälim bärgän ustaz. Şu җäriyanda yüzligän yetük mutähässislärni tärbiyilidi. Biraq,...

    İlliq simasi kšz aldimizda

    Jutdaş hatirisi/ Büyük şair İliya Bähtiya çaqmaq çaqqan tezligidä štüp ketidiğan šmrimiz häqqidä: Yamanmu bar, yahşi bar, Һämmisila ketidu. Kätkinigä qahşima, Ömür şundaq štidu, — däp eytqanidäk bu yoruq...

    İsmi – äl qälbidä

    Pärzänt lävzi/Atam Zunun Teyipov bilän anam Paşahanni seğinğanda, qolumğa moşu räsimni elip, ularğa uzaq qarap, qälbimdiki seğiniş otlirini basqandäk bolimän. Atam, general Zunun Teyipov –...

    Sšyümlük ustazim edi

    Nurbüvi muällimniŋ mäktäptin ketidiğinini aŋlap, hämmimizniŋ käypiyati çüşüp kätti. Uniŋ därisini taqätsizlik bilän kütüp, tahtiğa talişip çiqidiğan siniptikilär bu qetim qollirinimu kštärmidi. Һämmisi җim-җit,...

    «Äşu qiliğiŋni demisäm…»

    Öziniŋ hälqi üçün җenini ayimaydiğan, šz millitiniŋ ğemini yäydiğan, šlüm-jitim, näzir-çiraq vä oyun-tamaşilardin qalmaydiğan yeqin ağinäm Tursuntay Bahavdinovtin tuyuqsiz ayrilip qalduq. Ağinäm vapat bolğinini...

    Dadam vä anam häqqidä

    Käsipdişimiz häm yazğuçi İvrayimҗan Ähmät-Sabirniŋ duniyadin štkinigä bir jil toldi. Tšvändä silärniŋ diqqitiŋlarğa uniŋ qaldurup kätkän yadnamisini täğdim qilivatimiz.Anam Tursunbüvi Mäŋsürova kamgäp, amma eniq-eniq...

    Dadamniŋ arzulirini ämälgä aşurduq

    Pärzänt lävzi/ Meniŋ dadam Avan Ömärov 1979-jili ändila ällik ikki yaşqa tolğanda duniyadin štti. U qisqa, amma yarqin hayat käçürgän insan. Һayat bolsa, biyil...

    Ustaz äҗri

    Һayatta šzäŋ bäk qädir tutup, hšrmätläydiğan insanlarniŋ yär dässäp jürgini härqädämdä saŋa mädät berip tursa, ularniŋ baqiliq bolğanliği toğriliq şum hävär, äksiçä, kšŋlüŋni ğäş...