Yadnamä

    Ustaz äҗri

    Һayatta šzäŋ bäk qädir tutup, hšrmätläydiğan insanlarniŋ yär dässäp jürgini härqädämdä saŋa mädät berip tursa, ularniŋ baqiliq bolğanliği toğriliq şum hävär, äksiçä, kšŋlüŋni ğäş...

    Ävlatlar qälbidä qalğan insan

    Bäkrim Şardin oğli Zäynudinov. Bu isim päqät yarkäntliklärgila ämäs, bälki Yättisu täväsidiki kšpçilik uyğurlarğimu yahşi mälum. Ötkän äsirniŋ 30-jilliri ammiviy savatsizliqni yoqitiş kürişigä qatnişip,...

    Dadam vä anam häqqidä

    Käsipdişimiz häm yazğuçi İvrayimҗan Ähmät-Sabirniŋ duniyadin štkinigä bir jil toldi. Tšvändä silärniŋ diqqitiŋlarğa uniŋ qaldurup kätkän yadnamisini täğdim qilivatimiz.Anam Tursunbüvi Mäŋsürova kamgäp, amma eniq-eniq...

    «Hälqim» degän oğlan edi

    Konilarniŋ «Bir yahşiliq, bir yamanliq untulmaydu» degän gepi bar. Moşu yeqinda 75 yeşida baqi alämgä atlanğan jutdişimiz Җamaldin Mirğiyasdinovniŋ vapatidin keyin bu sšzlär äriksiz...

    Seniŋ bilän pähirlinimän, dada!

    Jillar štüp, yaş çoŋayğansiri,  hayattin štkän  ata-ana vä başqimu tonuş- bilişlär kšz aldimizğa kelip, ular bilän ğayivän muŋdaşqandäk qilimän. Äynä şundaq hiyalän muŋdaşqum kälgän...

    Ämgäk bilän štkän šmür

    Teyip Sopiev Yarkänt täväsidiki Nadäk yezisiğa 1936-jili tuğulğan. Ata-anisi Paltahun vä Märiyämhan Sopievlar štkän äsirniŋ ottuzinçi jilliri Nadäktä «Qizil batraq» (keyinki Kirov namidiki) kolhozni...

    «Dadamni «yoq» deyişkä tilim barmaydu»

     Män ustazlar ailisidä duniyağa käldim. Dadam Şäymärdan Känҗäev bilän anam Paşahan Abdullaeva aŋliq hayatini maarip sahasiğa beğişliğan ustazlar. Ular yüzligän şagirtlarni tärbiyiläp, qatarğa qoşti....

    Ot jüräk uyğur qizi

    İnsan häqqidä sšz eçilğidäk bolsa, birinçi novättä, kšz aldimizğa yeqinlirimiz kelidu. Şundaq insanlarniŋ biri – meniŋ çoŋ momam Һethan Zäynavdinovadur. Һethan Zäynavdin  qizi 1876-jili...

    Meniŋ bovam

    Läniti uruş sabiq Keŋäş İttipaqidiki härbir ailini aylinip štmidi. U dävirlärdä Keŋäş İttipaqiniŋ härbir grajdani «Һämmä front üçün, hämmä ğalibiyät üçün» şiari astida mäydanda...

    «Äşu qiliğiŋni demisäm…»

    Öziniŋ hälqi üçün җenini ayimaydiğan, šz millitiniŋ ğemini yäydiğan, šlüm-jitim, näzir-çiraq vä oyun-tamaşilardin qalmaydiğan yeqin ağinäm Tursuntay Bahavdinovtin tuyuqsiz ayrilip qalduq. Ağinäm vapat bolğinini...