PAYTÄHTKÄ — ALAҺİDÄ DİQQÄT

0
1 677 ret oqıldı

Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev Astanani tehimu täräqqiy ätküzüş mäsililirigä beğişlanğan keŋäşmä štküzdi. Keŋäşmigä Prem'er-Ministr S.Ahmetov, Prezident Mämuriyitiniŋ rähbiri K.Mäsimov, «Samruq-Qazına MPF» aktsionerliq җämiyiti başqarmisiniŋ räisi Ö.Şškeev, Prezident Mämuriyiti rähbiriniŋ orunbasari G.Abdrahimov, Baş prokuror A.Dauılbaev, Astana hakimi İ.Tasmağambetov, Aqmola vilayitiniŋ hakimi K.Aytmuhametov qatnaşti.Nursultan Nazarbaev yeqinda «Astanagenplan» ilmiy-tätqiqat layihiläş instituti» җavapkärligi çäklängän yoldaşliğini ziyarät qilğanda paytähtni täräqqiy ätküzüş mäsililiriniŋ qaralğanliğini täkitläp štti.

— Şähär ahalisi kšpiyip, 900 miŋ turğunni täşkil qilidu. Һärhalda biz undaq kšrsätküçkä 2020 — 2030-jillarda yetişni kšzdä tutqan eduq. Äynä şuniŋğa bağliq şähär quruluşi ahaliniŋ çapsan šsüşidin keyin qelip, aqivättä türlük qiyinçiliqlar päyda bolmaqta. Älvättä, biz mämlikätniŋ barliq şähärlirini täräqqiy ätküzüş üstidä işlävatimiz, lekin paytähtkä alahidä diqqät bšlünüşi keräk. Biyil baharda män keŋäşmä štküzüp, birqatar tapşurmilarni bärdim. Ularni ämälgä aşuruşniŋ ketip berişi bilän tonuştum, amma aldimizda yeŋi väzipilär päyda bolup, ular tegişlik qararlarniŋ qobul qilinişini täläp qilmaqta, — dedi Prezident.

Dšlät rähbiri şähär boyiçä mäydani 7000 gektarni täşkil qilidiğan 188 uçastkiniŋ dšlät mülki qarimiğiğa qayturulğanliğini hävär qildi.

— Baş prokuraturiniŋ ähbaritiğa qariğanda, bügünki küngä qädär 11000 gektar šzläştürülmidi vä qayturulmidi. 11 uçastka quruluş üçün berildi, biraq quruluş jürgüzülmäyvatidu. Yär qandaq säväp boyiçä qayturulmayvatidu? Kšpligän säväplärgä asaslanmaqta. 2008-jilniŋ šzidila şähär hakimiyiti yärni dšlätkä däsläpki bahasida qayturuşqa täyyar yär egiliri bilän şärtnamilarni tüzdi. Qaçandu-bir vaqitta uçastkilar ärzän bahada setivelinğan edi, ändi quruluş vaqti kälgändä bolsa, uniŋ üçün juquri baha täläp qilip, dšlät yärliri hesaviğa nurğun ahça tepivatidu. Bu tärtipsizlikkä hatimä beriş keräk. Bu maŋlay tärini tšküp tepilğan ahça ämäs. Öz vaqtida yär egisi häşligän mäbläğ qanun bilän qayturulsa, başqa gäp. Biraq dšlät ehtiyaҗi toğriliq mäsilä qoyulğanda, yär qayturuluşi keräk. Bizdä barliq qanuniy imkaniyätlär moҗut, — dedi Nursultan Nazarbaev.

Qazaqstan Prezidenti bu mäsiliniŋ Almutiğimu munasivätlik ekänligini täkitlidi vä moşu işni qolğa elip, ahiriğa yätküzüşni tapşurdi.

Dšlät rähbiri paytähtkä yeqin nahiyälärdä yär mäsilisidä tärtip bolmay, aqivättä territoriyagä baş-baştaqsiz egä boluş ähvalliriniŋ orun elivatqanliğini täkitlidi.

Uniŋdin taşqiri Prezident Aqmola vilayitiniŋ hakimiğa paytäht ätrapidiki barliq ahaliliq punktlarniŋ baş planlirini tüzitişni, Baş prokurorğa bolsa, Astanadiki җinayätçilik ähvalini tählil qilip, uniŋ aldini elişni küçäytişni tapşurdi.

Dšlät rähbiri şundaqla paytähttiki turuşluq šy bahaliriğimu diqqät ağdurdi.

— Ottura hesapta bir kvadrat metrniŋ bahasi tän närqidin 2-3 hässä oşuq. Mäsilän,«Evropa Palas» turuşluq šy kompleksida bir kvadrat metrniŋ tän närqi 1000 dollar bolsimu, pätirlär bir kvadrat metr üçün 3,5 miŋ dollarğa setilivatidu. «Hayvill» turuşluq šy kompleksida pätirniŋ tän närqi 1,5 miŋ dollar bolup, bahasi hazir 4-5 miŋ dollarğa yätti. «Parijskiy kvartal» kompleksida pätirniŋ tän närqi 1300 dollar bolup, 5000 dollardin setilivatidu. Bu nahayiti juquri baha. Buniŋda «Evropa Palas» turuşluq šy kompleksini salğuçi şirkät päqät 1,6 million täŋgä miqdaridila seliq tšlidi, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev.

Prezident mäzkür mäsilini häl qilişqa kompleksliq yandişiş keräk ekänligini atap kšrsätti.

Nursultan Nazarbaev şähärdä quruluş işliri başlanğan däpläpki jillarda kšpligän benalar sirtiniŋ süpätsiz materiallar bilän qaplanğanliğini täkitlidi vä şähärni estetikiliq bezändürüş mäsilisigä alahidä diqqät bšlüşni tapşurdi.

Keŋäşmä davamida Astana hakimi İ.Tasmağambetov äqliy transport sistemisini işläp çiqiş toğriliq ähbarat bärdi. U 2016-jili җariy qilinidu vä şähärdiki pütkül transport eqimini avtomatliq türdä tärtipkä kältürüş imkaniyitini beridu. U şundaqla TETs-1 karhanisini rekonstruktsiya qilişniŋ ketip berişi vä TETs-3 karhanisiniŋ quruluş җäriyani toğriliq doklad qildi.

Aqmola vilayitiniŋ hakimi K.Aytmuhametov bolsa, Astana ätrapida «ozuq-tülük bälbeğini» şäkilländürüş boyiçä iş toğriliq ähbarat bärdi.

Keŋäşmä yäküni boyiçä Dšlät rähbiri paytähtni tehimu täräqqiy ätküzüş, şähärni avatlaşturuş vä issitiş mävsümini lazimliq däriҗidä jürgüzüş boyiçä birqatar eniq tapşurmilarni bärdi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ