Öz gezitimiz — šz ğururimiz

0
794 ret oqıldı

Yeŋiliq hävärçisi, ilim-pän, sän°ät, ädäbiyat, til, maarip sahaliridiki yeŋi izdinişlär bilän yeŋiçä kšzqaraşlarniŋ uyutquçisi boluvatqan «Uyğur avazi» gezitiniŋ aldiki vaqittimu ämälgä aşuridiğan işliriniŋ käŋ dairidä bolidiğanliğiğa işänçim kamil.Şuni alahidä täkitläş keräkki, hazir härbir uyğur ailisigä җumhuriyät hävärlirini, yeqin vä jiraq çät ällärdä yüz berivatqan yeŋiliqlarni ana tilimizda yätküzüp turidiğan birdin-bir räsmiy gezit «Uyğur avazi» ekänligini biz yahşi bilimiz. Şundaqla җumhuriyitimizdä millätlärara dostluq vä säyasiy turaqliqni täminläşkä «Uyğur avazi» gezitiniŋ qoşuvatqan ülüş-hässisimu az ämäs, älvättä.

Һazir başqa qärällik näşirlär qatarida «Uyğur avazi» gezitiğa 2014-jilğa muştiri toplaş ketip baridu. Gezitimiz җankšyärliri ahalini kelär jilğa gezitqa yeziş boyiçä helä işlarni ämälgä aşuruvatqanliğiniŋ guvaçisi boluvatimiz. Şähsän män šz vaqtida Ämgäkçiqazaq nahiyälik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ Malivay yezisidiki şšbisiniŋ räisi bolup işligän jilliri Malivay yezisi boyiçä «Uyğur avazi» gezitiğa muştiri bolğanlarniŋ sani 500gä yätkän edi. Buniŋda, älvättä, Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Rehimbüvi Sabitova, poçtal'on Sänäm Niyazova vä başqimu jut aktivistliriniŋ tšhpisi alahidä boldi. Biyilmu birinçilärdin bolup gezitqa yezilduq.

Umumän, gezitimizğa muştiri boluş härqaysimizniŋ mäniviy borçi bolup hesaplinişi keräk. Sävävi, gezit härqandaq millätniŋ kšzi, äqli, mädäniy hayatiniŋ äynigidur. Uniŋ arqiliq biz rohiy täşnaliğimizni qandurimiz, mäniviy ozuq alimiz. Qisqisi, «Uyğur avazi» härbir uyğurniŋ šyidä boluşi tegiş. Uniŋ üçün hämmimiz ana tilimizda çiqivatqan gezitimizğa muştiri boluşimiz şärt.

İminҗan YuNUSOV,

Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ

Pähriy grajdani.

Malivay yezisi,

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ