Qazaqstanniŋ teçliqpärvärlik missiyasi

0
734 ret oqıldı

Parlament palatiliriniŋ 20-dekabr'da bolup štkän birläşkän mäҗlisidä deputatlar Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ BMTniŋ missiyalirigä qatnişiş üçün Qazaqstan Quralliq küçliriniŋ ofitserlirini bayqiğuçilar süpitidä ävätiş toğriliq täklivini bir eğizdin qollap-quvätlidi.BMTniŋ Gaitidiki, Kot-d’­­­­­­­­­­­­­ İvuardiki, Ğärbiy Saharidiki vä Liberiyadiki missiyalirigä qatnişiş üçün Qazaqstandin barliği bolup jigirmä adäm ävätiş täklip qilinivatidu.

—            Keyinki jillarda duniya birläşmisiniŋ türlük regionlardiki quralliq toqunuşlarni teçliqpärvärlik operatsiyalärni jürgüzüp, teçliq yoli bilän bir täräp qilişqa yardäm berişkä qaritilğan küç-quviti җiddiy šsüvatidu. Statistika mälumatliriğa muvapiq, 1992-jildin tartip duniyadiki dšlätlärara toqunuşlarniŋ sani 40 payiz qisqardi, bu kšp җähättin BMTniŋ teçliqpärvärlik operatsiyaliriniŋ jürgüzülüşigä bağliq. Teçliqni saqlaş häliqara kollektivliq mäҗburiyät bolup hesaplinidu vä BMTniŋ nizamnamisiğa muvapiq, uniŋğa äza bolğan barliq dšlätlär häliqara teçliq häm behätärlikni saqlaş üçün teçliqpärvärlik kontingentlarni bšlüşkä kelişkän, — deyilidu Prezidentniŋ muraҗiitidä. Uni mudapiä ministri Ädilbek Jaqsıbekov oqup bärdi.

Muraҗiättä şundaqla qazaqstanliq härbiy hizmätçilärni BMTniŋ teçliqpärvärlik missiyasigä ävätişniŋ BMTniŋ teçliqni vä behätärlikni saqlaş boyiçä aliy orgini bolup hesalanğan BMT Behätärlik keŋişiniŋ saylimida vä BMT Baş assambleyasiniŋ 71-sessiyasiniŋ räisi lavazimiğa Qazaqstan Җumhuriytiniŋ namzitini ilgirilitiş üçün yardäm qilidiğanliği täkitlinidu.

Deputatlar mudapiä ministriğa birnäççä soallarni qoydi. Җümlidin ular biz BMTniŋ çät ällärdiki missiyasini orunliğanda ziyan tartişimiz mümkinmu degän soalmu  qoyuldi.

—            Oçuq eytimänki, häqiqätänmu şundaq ehtimalliq moҗut. Biz härbiy hizmätçilärni toqunuş moҗut bolğan, härbiy-säyasiy ähval turaqliq bolmiğan vä mälum tavakälçiliklärgä bağliq regionlarğa ävätimiz. Täkitligüm keliduki, bayqiğuçilar toqunuşlarğa qatnaşmaydu, ular hätta bu missiyagä quralsiz ävätilidu. Ularniŋ asasiy väzipisi bayqaş vä monitoringqa häm BMT üçün väziyät toğriliq doklad qilişqa yardäm qiliştin ibarät. Biraq şuniŋ bilän bir vaqitta bizdä moşu mäsilidä barliq qanuniy normilar kšzdä tutuldi. Һärbiy hizmätçilär ihtiyariy asasta tallavelinidu, — däp täkitlidi Ädilbek Jaqsıbekov.

Uniŋ sšziçä, qazaqstanliq härbiy hizmätçilärni ävätidiğan mämlikätni talliğanda, Qazaqstan taşqi säyasiy ävzälliklärgä ämäl qilğan. Ädilbek Jaqsıbekov «moşu missiyalärgä qatnişişniŋ Qazaqstanniŋ şu ällär bilän bolğan munasivätlirigä täsir qilmaydiğanliğini» vä şuniŋ bilän bir vaqitta җuhmuriyätniŋ häliqara abroyini aşuruşqa çoŋ hässä qoşidiğanliğini täkitlidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ