Qerindişim häm qurdişim edi

0
508 ret oqıldı

Ötkän äsirniŋ 60-jilliri ğaljatliq dehanlarniŋ etizğa tškkän täri bekarğa kätmidi. Bolupmu ular aşliqtin mol hosul aldi. Etizdiki aşliqni jiğişturuş üçün yezida adäm küçimu, tehnikimu yetärlik boldi. Amma mälidä tehnikiniŋ «tilini» bilidiğanlar yoqniŋ ornida edi. Şu künlärniŋ biridä, ağriq çişqa muş urğandäk, kolhozdiki birdin-bir käspiy mehanizator Muŋdaş Һevizov ayaq astidin, ağriqhaniğa çüşüp qalidu. Kolhoz räisi bilän baş agronomniŋ beşi qetivatqan bir päyttä, idarigä baş mehanik kirip kelidu. U armiya sepidin  däm elişqa kälgän bir jigitniŋ ismini ataydu. U Vladivostokta härbiy flotta hizmät qilivatqan Novär Aznibaqiev edi. Räis uniŋ härbiy hizmätkä çaqiritilmay turup, kombaynerniŋ yardämçisi bolup işligänligini yadiğa aldi. Ändi gäp uniŋ šzidä. Һärbiy hizmättin biraz künlük däm elişqa kälgän yaş jigit kombayn ruliğa oltiramdu?  Kiçigidin ämgäktä tavlanğan bu jigit, kolhoz räisiniŋ gepini yärdä qoymay, därhal kombaynğa oltarğan edi. Novärniŋ bu «ärligini» jutniŋ çoŋliri heliğiçä untuğini yoq. Aqsaqallarniŋ beşi qoşulup qalsa, moşu vaqiäni pat-pat äskä alidu.

Һärbiy hizmitini štäp kälgändin keyinmu Novär Aznibaqiev kolhozniŋ egilik işliriğa beliçä kirişip kätti. İkkimiz qerindaşlarniŋ baliliri. Şuŋlaşqa män uniŋ ata-anisini yahşi bilimän. Atisi  —Turğandin Aznibaqiev, jutumizdiki ämgäksšygüç dehanlardin edi. Җanarhan animizniŋ šmri uzaq bolmidi. «At izini tay basidu» demäkçi, u ata izi bilän meŋip, ämgäk bilän çiniqti. 1960-jili yezimizdin däsläpkilärdin bolup, Türgündiki mehanizatorlarni täyyarlaydiğan kursta oqudi. Keyin Almutidiki şoferlarni täyyarlaydiğan kursni tamamlidi. Şuŋlaşqa jutdaşliri uniŋğa härqandaq tehnikiniŋ rulini işäşlik tapşuratti.

1973-jili meni jutdaşlirim «Sotsializm» kolhoziğa räis qilip saylidi. Novär ikkimizniŋ yeşida ançä kšp päriq bolmiğaçqa, u meniŋ yeqin mäslihätçim boldi. Bir jildäk meni toşup, ilgärki kolhoz räisliridin topliğan täҗribisini maŋa ügätti. Keyin män uni ekspeditor qilip bäkittim. Kolhozni yeŋi tehnikilar bilän täminläp, yeziniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiğa šziniŋ salmaqliq hässisini qoşti. Һazir oylap kšrsäm, kolhozniŋ barliq sahalirida Novärniŋ iz-tamğisi bar ekän.

Elimiz ihtisadiy bohranni baştin käçürgän jilliri Novär heç mäŋdimästin kätminini mürigä selip, yänä etizğa atlandi. Bunimu män šz kšzüm bilän kšrdüm. Uniŋ işlämçanliğiğa härdayim qiziqiş bilän qarattim. İkkimiz uçrişip qalsaq, gepimizniŋ mavzusi äynä şu dehançiliqqa berip taqilatti. U dost-buradärliriniŋ arisida šziniŋ siliq-sipayiliği, häzil-çaqçaqliri, hazirҗavapliği bilän alahidä päriqlinätti. Moşularniŋ hämmisi hazir meniŋ kšz aldimdin, huddi kino lentisidäk, bir-birläp štüvatidu. Äpsus, miŋ äpsus, äynä şu qurdişim, qerindişim hazir arimizda yoq. Yeŋi jilğa sanaqliq künlär qalğanda uniŋ jürigi mäŋgügä tohtidi. Älvida, äziz qerindaş!

Nurväg SEYİTOV,

Uyğur nahiyäsiniŋ Pähriy grajdani.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ