Qayan kättiŋ, qerindaş…

0
566 ret oqıldı

Qälb nidasi/ Һärqandaq ailidä qançä bala boluşidin qät°iy näzär, ularniŋ härqaysisiniŋ šz orni bolidu. Huddi şuniŋdäk, ailimizdä štkän jili alämdin štkän äziz qerindişim Abduvaris Basit oğliniŋ orni bšläkçä edi. Uniŋdin mäŋgügä ayrilğinimizğa bir jil boldi. Äynä şu qayğuluq sänä harpisida qälbimizdiki җudaliq kšyügini aziraq bolsimu besiveliş niyitidä moşu äslimini yezip oltirimän.

Akam täbiitidin äqillik, tirişçan insanlardin bolidiğan. Kindik qeni tškülgän tarihiy Vätinimizniŋ Çšçäk şähiridiki ottura mäktäpni äla bahalarğa tamamliğan. Ürümçi şähiridä marksizm-leninizm aliy mäktividä tähsil kšrgän. Hizmätçi kadrlarni täyyarlaş boyiçä käçki mäktäptä däris bärgän. Kšç-kšç dävridä Qazaqstan diyariğa çiqip, däsläp Şämäy şähiridä quruluş sahasida işligän. Andin Häşkiläŋ nahiyäsiniŋ Drujba yezisiğa (hazirqi Almuta şähiriniŋ «Dostluq» mähällisi) kšçüp kelip, hayatiniŋ ahiriğiçä moşu jutta yaşidi. U šziniŋ aliy insaniy hislätliri, mehir-sahavätlik işliri, millätpärvärligi tüpäyli kšpçilikniŋ izzät-ehtiramiğa erişkän insan edi.

Anam akamni kiçik çeğida «Noçi oğlum», «Bayväççi oğlum» däp ärkilitätti. U, häqiqätänmu, kelişkän, palvan bästlik, sumbatliq insanlardin bolup yetildi. Ta šmriniŋ ahiriğiçä çirayliq, särämҗan kiyinip, šzini kütüp, bästini tik tutup jürdi. Qisqisi, u barliq җähättin dadamğa tartqan edi. U bizgä pat-patla «Üz-kšzliriŋlarni dayim pädäzläp jürüŋlar. Qomuçniŋ pšpügini qaynitip içsäŋlar, qäddi-qamitiŋlar yahşilinidu, çirayiŋlarni qoruq basmaydu» däp qoyidiğan. Biz päqät sirtqi kšrünüşimiz җähättinla ämäs, bälki içki duniyarimiz bilänmu uniŋğa ohşiğumiz kelätti.

Uyğurlarda «Uçuŋlar kškläp, yiltiziŋlar yeyilsun» degän yahşi gäp bar. Bizgä äynä şundaq tiläk yar boldimu, äytävir, bügüngä qädär üç ävlattin 207 ailä bärpa boptu. Moşuniŋ hämmisini akam rämiti tizimlap, ävladiğa qaldurup kätti.

Akam arimizdin mäŋgügä kätsimu, bilidiğanlar uniŋ ismini heliğiçä alahidä hšrmät bilän tilğa alidu. Ağinisi Obulqasim qarimniŋ uniŋğa qoyup kätkän «Öŋmäs toga» degän läqimimu kšpçilikniŋ eğizida qaldi. Märhumniŋ mehir-sahavätlik işlirini, җümlidin «Muzämmil» meçiti eçilğanda qilğan maddiy yardimini jutdaşliri heçqaçan untumaydu.

Äynä şundaq esil päzilätlik qerindişim bultu hayatiniŋ säksininçi davaniğa yetälmäy, alämdin štti. 31-martta, yäni tävälludini nişanlaydiğan küni uniŋ qirqi näzirini bärduq. Amal qançä, Alladin kälgängä tän bärmäy mümkin ämäs ekän. Biz uniŋ ismini dayim qälbimiz tšridä saqlap, rohiğa tazim qilimiz.

Gülҗännät BASİTOVA.

Talğir nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ