«Kim bolğum kelidu?»

0
846 ret oqıldı

Däsläp, ana mäktivimniŋ bosuğisini atlap kirgändä, matematika pänigä qiziqip qaldim. Çünki matematika — «Pänlär padişasi». Şuŋlaşqimu män keläçäktä matematika päniniŋ muällimi bolğum kelidu. Şuniŋ bilän billä kälgüsidä mäktäpni vä aliy oquş orunlirini äla bahalar bilän pütirip, matematika mäktivini eçiş oyum bar. U mäktäptä kiçigidin matematikiğa iştiyaq bağliğan balilarni häqsiz oqutsam däymän…

Mukaräm ADİLOVA,

Çeläk yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäpniŋ 6-sinip oquğuçisi.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

***

Meniŋ armanlirim nahayiti nurğun. Şundimu män keläçäktä dohtur boluşni arman qilimän. «Dohturlar — adäm җeniniŋ injenerliri». Şundaq ekän, mänmu çoŋ bolğanda dohtur käspini egiläp, momamni davalap, uniŋ sällimaza saqiyip ketişigä yardämläşsäm, däymän.

Aminäm YOLDAŞEVA,

Ä.Qasteev namidiki ottura mäktäpniŋ oquğuçisi.

Panfilov nahiyäsi.

***

Män hazirçä birär käsipni egiläşni oylimaptimän. Amma meniŋ çoŋ bolğanda dadam ohşaş aliy päzilätlik insan bolğum kelidu. Undaq deyişimniŋ sävävi, dadam intayin aq kšŋül, märt adäm. Rast, dadam, addiy jürgüzgüçi. U aldiğa yardäm sorap kälgän adämlärniŋ hämmisigä çamisiniŋ yetişiçä yahşiliq qilişqa tirişidu. Һeç kimniŋ kšŋlini qaldurmaydu. Dadam biz, pärzäntliriniŋ, äŋ yeqin ğämhorçisi. Bizniŋ iltimasimizni heç qaçan rät qilğan ämäs.

Biz ailidä bäş bala. Һazirqi zamanda munçä balini beqip šstürmäkniŋ oŋay ämäsligini yahşi çüşinimän. Şuŋlaşqa ata-anamğa yardämlişişkä tirişimän. Ular šydä yoq bolğanda, ukilirimğa ğämhorluq qilip, ularni hoşal qilğum kelidu. Dadam heç qaçan bizniŋ kšŋlimizni ağritqan ämäs. Män duniyadiki barliq atilarniŋ meniŋ dadam ohşaş mehrivan, kšyümçan bolğinini istäymän.

Kamiläm RUSTÄM,

Aqtam ottura mäktiviniŋ

6-sinip oquğuçisi.

Uyğur nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ