Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ mämlikät tiҗarätçilirini qollap-quvätläş toğriliq bildürüşi

0
668 ret oqıldı

Qimmätlik qazaqstanliqlar!

Һšrmätlik tiҗarätçilär!

27-fevral'da män mämlikitimizdä Tiҗarätçilik paaliyätni täräqqiy ätküzüş üçün şaraitni yahşilaş boyiçä tüp-asasliq çarilär toğriliq Pärmanni imzalidim. 2-aprel'din başlap 2015-jilniŋ 1-yanvariğiçä män kiçik vä ottura tiҗarät sub°ektlirini täkşürüş jürgüzüşkä moratoriy elan qilimän. Män Һškümätkä qazaqstanliqlarniŋ tiҗarätni jürgüzüş şaraitini tehimu yahşilaş mähsitidä birqatar eniq çarilärni kšrüşni tapşurdum.Täkşürüş paaliyiti sahasida:

Birinçidin, planliq täkşürüşlär ämäliyati küçidin qaldurulidu. Dšlät organliri meniŋ Mämuriyitim bilän kelişip, täkşürüşlärni bälgüläşniŋ duniyaviy ülgilirigä muvapiq kelidiğan ob°ektiv sistemisini işläp çiqidu. Moşu sistemiğa muvapiq 2015-jilniŋ 1-yanvaridin tartip päqät qanunğa hilapliq qiliş ehtimalliği häqiqätänmu juquri bolğan tiҗarätçilärla täkşürülidu.

Ägär tiҗarätçi qanunniŋ barliq täläplirini orunlisa, täkşürgüçi organlar uniŋğa tamamän kälmäsligi keräk!

İkkinçidin, tiҗarätçilärgä bolğan barliq oşuq täläplärni elip taşlap, täkşürüş jürgüzüş şäkli tüp-asasidin qaytidin qarilidu. Nätiҗidä täkşürüşlärniŋ umumiy sani 30 payizdin oşuq qisqiraydu. Buniŋ üçün Һškümät täkşürüş jürgüzüşniŋ barliq reglamentlirini qaytidin qarap çiqişi zšrür.

Üçinçidin,  täkşürüşlärgä al'ternativa süpitidä üçinçi şähslär aldida ihtiyariy ğämsizländürüşni qanuniy tästiqläş zšrür.

Tšrtinçidin, 2015-jili 1-yanvar'din başlap kiçik vä ottura tiҗarät sub°ektlirini tarqitiş җäriyani addiylaşturulidu. Bu mämlikättiki barliq täkşürüşlärniŋ üçtin bir qismi.

Bäşinçidin, Baş prokuratura Milliy tiҗarätçilär palatisiğa tiҗarätkä munasivätlik täkşürüşlär toğriliq ähbarat eliş ruhsitini beridu. Bu täkşürgüçi organlar işiniŋ oçuqluğini aşuridu vä җämiyätlik monitoringniŋ nätiҗidarliğini täminläydu.

Ruhsät beriş җäriyanliri sahasida:

Birinçidin, ruhsät berişni avtomatlaşturuş tamamlinidu. Uniŋ kam degändä 140 türi elektronluq şäkilgä kšçidu.

İkkinçidin, quruluş sahasidiki җäriyanlar addiylaşturulidu. Män Һškümätkä yär uçastkilirini beriş vä uniŋ paydiliniş mähsitini šzgärtiş, şundaqla quruluşqa häm injenerliq sistemiğa qoşuluş ruhsitini beriş җäriyanlirini ällik payiz qisqartişni tapşurdum. 2015-jili 1-yanvar'din başlap yär uçastkisini räsmiyläştürüş qäräli 30 kündin aşmasliği keräk.

İnstitutsional-qanun sahasida:

Birinçidin, dšlät organliriniŋ heç paydisi yoq, qolaysiz vä muhimliğini yoqatqan hšҗҗätliri yoqitilidu. Märkiziy  vä yärlik iҗraiy organlarniŋ ahaliğa hizmät qiliş boyiçä içki җäriyanliri qaytidin qarilidu. Moşu jilniŋ 1-iyuniğiçä Һškümät Milliy tiҗarätçilär palatisi bilän birliktä tegişlik qanunni toluq täkşürüp çiqişi keräk.

İkkinçidin, tiҗarätniŋ qolayçiliği üçün Tiҗarätçilik kodeks layihisidä tiҗarätçilik paaliyätni dšlät täripidin täŋşäş toğriliq qanunlarniŋ  barliq normiliri äkis etilişi keräk.

Üçinçidin, İhtisadiy hämkarliq vä täräqqiyat täşkilati älliridä qobul qilinğan täŋşäp täsir qiliş printsipliri qanuniy bäkitilidu.

Tšrtinçidin, Qazaqstanda Biznes-Ombudsmenniŋ yeŋi instituti җariy qilinidu. Uniŋ asasiy väzipisi — tiҗarätçilär hoquqini qoğdaş.

***

Män atap kšrsätkän çarilär qanuniy šzgirişlärni täläp qilidu.

Һškümät:

2014-jili 1-aprel'ğiçä — ruhsätlär vä hävärländürüşlär mäsililiri boyiçä qanun layihisini;

2014-jili 1-sentyabr'ğiçä — tiҗarätçilik paaliyät üçün şaraitni tüp-asasliq yahşilaş boyiçä qanun layihisini;

2015-jili 1-yanvar'ğiçä šzini šzi täŋşäydiğan täşkilatlar paaliyiti mäsililiri boyiçä qanun layihisini Parlamentqa täğdim qilişi keräk.

Һšrmätlik qazaqstanliqlar!

Tiҗarätçilikni, bolupmu kiçik vä ottura tiҗarätni täräqqiy ätküzüş «Qazaqstan-2050» Strategiyasiniŋ asasiy väzipiliriniŋ biri. Meniŋ Pärmanimni ämälgä aşuruş Qazaqstanda tiҗarätçilik paaliyätni täräqqiy ätküzüş üçün şaraitniŋ tüp-asasidin yahşilinişini täminläydu. Bu tiҗarät qilivatqan härbir qazaqstanliqqa bolğan häqiqiy yardäm.

Tiҗarätçilärniŋ işläş şaraitini turaqliq yahşilaş toğriliq ğämhorluq dayim dšlätniŋ diqqät märkizidä boluvatidu. Bu Qazaqstanniŋ duniyaniŋ äŋ täräqqiy ätkän 30 mämlikitiniŋ qatariğa kiriş yolidiki yänä bir muhim qädäm. Mäzkür çariniŋ vä tiҗarätçilikni täräqqiy ätküzüşkä dšlät mäbliğiniŋ bšlünüşiniŋ ihtisadimizniŋ šsüşi, iş orunliri saniniŋ kšpiyişi vä barliq qazaqstanliqlar paravänliginiŋ aşuruluşi üçün türtkä bolidiğanliğiğa işinimän.

Nursultan NAZARBAEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ