Milliylikniŋ mahiyiti — ana tilida

6
1 518 ret oqıldı

Sir ämäski, uyğur җamaätçiligini helidin beri oylandurup kelivatqan maarip problemiliriniŋ, җümlidin oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärdä oquğuçilarni kšptilliqqa oqutuş mäsilisi, uyğur mäktäplirini tamamlavatqan uçumkarlarniŋ Birtutaş milliy testqa (BMT) toluq qatnaşmayvatqanliği, därisliklär bilän oquş-metodikiliq komplekslarniŋ yetişmäyvatqanliğiniŋ asasliq säväplirini üginiş җäriyani kün tärtividin çüşmäy kelivatidu.Därväqä, bu mäsililär boyiçä birnäççä qetim mähsus ilmiy-ämäliy änҗumanlar štküzüldi. «Uyğur avazi» gezitiniŋ sähipiliridimu milliy maaripniŋ millät täğdiridiki roli häqqidä җiddiy pikirlär eytilmaqta. Lekin, şuniŋğa qarimay, milliy maarip sahasida tehiçä biz kütkändäk җiddiy buruluş bayqalğini yoq. Uyğur mäktäpliridä oquğuçilar saniniŋ qisqirişi därisliklär bilän oquş-metodikiliq komplekslar tirajiniŋ aziyişiğa elip kälmäktä. Mana, moşu vä başqimu birqatar mäsililär moşu jilniŋ 26-aprel' küni Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä «Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärdä uyğur tili vä ädäbiyati pänlirini oqutuşniŋ muhim mäsililiri» mavzusi astida uyuşturulğan İİ regionalliq ilmiy-ämäliy änҗumanda ätrapliq muhakimä qilindi.

Änҗuman җäriyanida tilşunas Zahidäm Һevullaeva «Uyğur tiliniŋ imla mäsililiri» mavzusi bilän sšzgä çiqip, uyğur tiliniŋ imla luğitiniŋ qayta işlängän tšrtinçi näşriniŋ vuҗutqa kelişi vä uniŋğa kirgüzülgän toluqturuşlar bilän tüzitişlär häm ularğa ämäl qiliş mäsililiri häqqidä šz oy-pikirlirini otturiğa qoydi.

Änҗumanda kšptilliqqa oqutuşta ana tiliniŋ roli, uyğur mäktäpliridä bilim beriş süpitini nazarät qiliş, uyğur tili vä ädäbiyati pänlirini oqutuşniŋ muhim mäsililiri häqqidä ätrapliq sšz boldi. Tšvändä äynä şu zikir qilinğan mäsililär ätrapida oy bšlüşkän natiqlarniŋ pikirlirigä kšz jügärtip kšräyli.

Şahimärdan NURUMOV, ҖUEM räisi:

—            Millätniŋ huli — til.  Til yoqalsa, millät vä uniŋ bilän täŋla urpi-aditiŋ, mädäniyitiŋ yoqaldi, degän sšz. Ändi tarihiŋ bolsa, latin yaki saqlarğa ohşaş, päqät qäğäzdila qelişi mümkin. Vaqit štkänsiri, äynä şu qäğäzlärnimu izdäp tapalmay qalisän. Mana moşu eçinişliq häm müşkül ähvalğa çüşüp qalmasliq üçün, birinçi novättä, ana tilimizni sap, beҗirim saqlap qelişqa vä uni şu teriqidä kälgüsi ävlatlirimizğa amanät süpitidä štküzüp berişkä intilişimiz keräk.

Ruslan ARZİEV, «Örleu» Bilimni mukämmälläştürüş milliy märkizi» aktsionerliq җämiyitiniŋ Almuta vilayiti boyiçä pedagog kadrlarniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutiniŋ treneri, filologiya pänliriniŋ namziti:

—            Biz ana tilimizni qançä puhta ügänsäk, uniŋğa kšp kšŋül bšlsäk, biz dšlät tiliğa şunçä ğämhorluq qilivatqan häm uni bilişkä tirişivatqan bolimiz. Ändi kšptilliqqa oqutuş mäsilisigä kälsäk, 153-mäktäp-gimnaziya kollektiviniŋ täşäbbusi bilän tüzülgän oqutuş modeli-ülgisi bügünki kündä nahayiti orunluq boluvatidu. Bu, birinçidin, maarip sahasida yüz berivatqan šzgirişlärgä šz vaqtida җavap berilgän häm, sšzsiz, šzimizniŋ ana mäktäplirimizniŋ milliy alahidiliklirini saqlaşqa qaritilğan yšniliş. Şuniŋ bilän billä, balilirimizqilinmayvatqan ähvallarmu uçrişivatidu. Bu toğra uslub ämäs.

Alimҗan TİLİVALDİ, M.Ävezov namidiki Ädäbiyat vä sän°ät institutiniŋ baş ilmiy hadimi, filologiya pänliriniŋ doktori:

—            Mäktäplirimizni haҗätlik oquş-metodikiliq komplekslar  bilän täminläş mähsitidä eçilğan mähsus saytni küçäytip, uniŋğa täҗribilik muällimlärniŋ iş-täҗribilirini üzlüksiz selip turuş işi qolğa elinsa, bu, sšzsiz, yeza mäktäpliridiki muällimlärgä yardämçi qural süpitidä paydisi tegär edi.  Muällimlär ädäbiyat därisligidä berilgän äsärni toluq oquşi häm uniŋ oquğuçilar täripidinmu toluq oquluşini täminlişi lazim. Şundaqla ädäbiyat päniniŋ muällimliri 5 — 8-siniplar oquğuçilirini kšpiräk kitap oqutuşqa, ändi 9 — 11-siniplarda bolsa, berilgän äsärniŋ šzini tählil qilişqa dävät qilişi lazim.

Yoşuridiğini yoqki, bügün hämmimizniŋ baş ağriğiğa aylanğan kšptilliqqa oqutuş mäsilisigä kälsäk, Ruslan Arziev täkitläp štkinidäk, därislärdä pän tili šzgärtilmäy, päqät atalğularni paydiliniş ülgisi qollinilsa, bizçä şuniŋ šzi yetärlik. Ändi uyğur tili därisidä pänlärara bağliniş uslubiğa riayä qilğan halda däris štülsä, «Bu uslubni tamamän qollinişqa bolmaydu», däp muällimlärniŋ bisini qeqişqa häqqimiz yoq. Muhimi, u yaki bu däris štülgändä, uyğur tiliniŋ taziliğini saqlaşqa diqqät bšlünsä bolğini.

Şavkät ÖMÄROV, A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri, ҖUEM yenidiki Uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplär assotsiatsiyasiniŋ räisi:

—            Kšp yaki qoştilda bilim beriş modeliniŋ asasiy tälividä ana tiliniŋ däriҗisi juquri bolğandila, qalğan tillarni, җümlidin dšlät, rus vä çätäl tillirinimu şu däriҗigä apiridu, degän hulasilär, dälillär bar. Yänä täkrarlaymänki, 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ asasiy bilim beriş tili — uyğur tili, därisliklär uyğur tilida. Päqät aliy oquş orunliriğa çüşüş üçün ana tiliğa qoşumçä dšlät tili vä rus tilida terminologiya mäsililiri vä şu pänlärni oqup, üginiş dairisini käŋäytip šzläştürüş mähsät qilinğan. Bu täҗribidin štküzülgän model' bilän iş elip barsaq, härgiz uyğur tilliq mäktäplirimizdin ayrilip qalmaymiz.

Hurşidäm NİYaZOVA, M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyaniŋ mudiri:

—            Kšptilliqqa oqutuş modelini bizmu kšp ügänduq, bir qançä seminarlarğa qatnaştuq. Yeqinda mäktivimizdä moşu mäsiligä dair şähärlik seminar štküzülüp, uniŋda uyğur tili vä ädäbiyati pänliriniŋ muällimi Abduqeyim İmirov uyğur tili därisini pänlärara bağliniş uslubiğa riayä qilğan halda uyğur, qazaq vä rus tilida štti. Bu yärdä «101-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimliri uyğur tilini üç tilda štüvetiptu», degän pikir tuğulmasliği keräk. Bizniŋ mäktäpmu uyğur tiliniŋ taziliğiğa alahidä kšŋül bšlüp kelivatqan bilim därgahi. Bizniŋ mäktäp ustazliri ana tilimizniŋ mahiyitini heçqaçan çüşärmigän vä çüşärmäydu. Uniŋğa kšz yätküzgiŋlar kälsä, mäktivimizgä keliŋlar, därislärgä qatnişip kšrüŋlar. Moşu yärdä şunimu alahidä täkitligüm keliduki, štkän jili mäktivimiz ustazliri täripidin barliq pänlär boyiçä terminologiyalik luğät tüzilip, uni šz mäbliğimiz hesaviğa näşirdin çiqarduq. Luğätni hazir oquğuçilirimiz bemalal paydilinivatidu, nätiҗisi yaman ämäs.

Çüştin keyin maarip sahasiniŋ mutähässisliri «dügläk üstäl» ätrapida baş qoşup, munazirilärni davamlaşturdi. Uniŋda 153-mäktäp-gimnaziyaniŋ muällimi Ränagül İlieva, Uyğur nahiyäsi Çonҗa yezisidiki 5-uyğur ottura mäktiviniŋ muällimi El'vira Tohtahunova, filologiya pänliriniŋ namzatliri Şairäm Baratova, Rähmätҗan Yüsüpov, Almuta vilayätlik muällimlärniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutiniŋ metodisti Hurşidäm Mäsimova, M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktiviniŋ mudiri Gülmira Tohtahunova vä başqilar sšzgä çiqip, uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärdä uyğur tili vä ädäbiyati pänlirini oqutuşniŋ muhim mäsililiri boyiçä šz oy-pikirlirini otturiğa qoydi. Därväqä, mäzkür änҗumanniŋ asasiy mähsiti — oqutuş uyğur tilida jürgüzülidiğan mäktäplärdä kšptilliqqa oqutuşta ana tiliniŋ rolini eniqlaştin ibarät edi. Biraq änҗuman davamida uniŋğa җay-җaylardin kelip qatnaşqan uyğur tili vä ädäbiyati pänliri muällimliri täripidin bu mäsiligä ait eniq, muqum kšzqaraşniŋ bolmasliği häm ularniŋ bepärvaliq kšrsitip teç oltirivelişi kişini äpsuslanduridu.

Änҗumanda muhakimä qilinğan mäsililär boyiçä on punkttin ibarät qarar qobul qilindi.

Şundaq qilip, uyğur tilida bilim beridiğan mäktäplärniŋ aktual mäsililirigä beğişlanğan yänä bir çarä-tädbir štküzüldi. Uniŋda hämmimizni oylanduruvatqan, täşvişländürüvatqan mäsililär muhakimä qilinip, birqatar muhim pikirlär otturiğa qoyuldi. 

Ändiki gäp — millätniŋ milliy mahiyitini saqlap, pärviş qilidiğan muqäddäs säҗdigahimiz — anatilliq mäktäplirimizniŋ keläçigi qandaq bolmaq? Ularni päqät şäklän saqlap qeliş ämäs, hazirqi zaman täläplirigä muvapiq puhta bilim, aŋliq milliy tärbiyä beridiğan salahiyätlik bilim därgahliri däriҗisigä kštiriş üçün yänä nemilärni qilişimiz keräk? Älvättä, җiddiy işlişimiz haҗät. Bu, sšzsiz, talaşsiz häqiqät. Biraq qaysi yšnilişlär boyiçä iş elip berişimiz keräk degändä, Krılovniŋ mäsälidikidäk, birimiz aqquş, ikkinçimiz beliq, yänä birimiz qisquç paqa boluvelip, harvuni häryan tartivärmästin, hämmimiz muqum, eniq täsävvurğa egä bolup, šzara mäslihätlişip, bir nişanni kšzligän halda härikät qilişimiz keräk. Äksiçä ähvalda, millitimizniŋ mäniviy bohranliqqa mähküm bolup qelişi ehtimaldin jiraq ämäs.

Şämşidin AYuPOV. 

Bälüşüş

6 İzahät

  1. Bizniŋ bilişimizçä, Alimjan Tilivaldi, Rähmätjan Ğojämbärdiev vä Şämşiddin Ayupov ohşaş millätpärvär alimlirimiz pän tilini toluq šzgärtiş yaman aqivätlärgä elip kelidiğanliğini dävätqini qaçan. Bu täjribä 153 mäktäptä yol qoyulğan. Gezitta yazğinidäk bu mäktäptä üç pän başqa tilda oqutilivatidu.

  2. uyğur mäktäpliriniŋ keläçigi yok. bäribir yänä on jildin keyin miliy mäktäplirimiz yoqilidu. buniŋğa šzimiz äyiplik. çünki qoş til degän milliy mäktäpni yoqitişqa elip baridiğan yol. qoş tilliqni qollavatqan ziyalilirimiz milliy mäktäpniŋ yoqilişiğa zämin yaritivatidu.

  3. bu pikiriŋizgä toluq qoşulimän qoş til degänni çiqarğan adäm šzi ana tilini mukämmäl bilmäydiğan adäm,çünki yezida šz ana tilida oquğan bala här qandaq tilda bilim elip,hätta çät ällärdimu oquvatidiğu,qançä alimlar çiqti.( mäsilän bir Kätmän yezisidin!) Tilni bulğaşniŋ hajiti yoq,bizniŋ tilni bilgän adäm här qandaq tilda ärkin sšzlişigä män kepil bolalaymän,bu ispatlanğan häqiqät.

  4. Kšptilliq oqutuş bu başqa ällärdä,atap eytsaq Evropida uniŋğa bolğan muhtajliqtin päyda boldi. Lekin biz Qazaqstan uyğurliri jämiyätkä yahşi integratsiyalängän dšlät tilida ärkin sšzläymiz. şu säväptin menin oyumçä bizgä bu qoştilliqniŋ kerigi yoq. Biraq bu başqa tillarni ugänmäslik arqa säptä qalmasliq yaki bolmisa «anklav» bir millät bolup qeliş degän sšz ämäs härgiz, bizniŋ balilirimiz rus,iŋgliz tillirini üginişi şärt bu zaman tälivi, biraq birinçi orunda uyğur tili turişi şärt. mäktäptiki uyğurçä berilidiğan därislärni başka tilga avuşturuş bu naq hamaqätniŋ işi! uyğur mäktäpliriniŋ sani ularda oquydiğan uyğur baliliriniŋ sani SSSR vaqtidin hazirğa qädär 2-3 hässigä qisqiriğan, mäktäplirimiz yoqap kätmäktä. kšptilliq oqutuş bu protsesni tehima ildamlitidu.Biz härgiz šzimizni Evropa mämlikätliri bilän selişturmişimiz hajät ularniŋ mentaliteti başqa, ularniŋ territoriyaliq bšlinişimu başqa yäni yär kšlämi az bu bolsa ildam integratsiyagä çüşiridu,yänä kelip biz ulardin 100 jil artta qalğan. kšptilliqni oqutuşqa dävät qilip kelivatqan jämiyät ärbaplirimiz šzliriniŋ qançelik çoŋ mäsilä üstidä gäp qilivatqanliğini çüşinämdu? u bir millätniŋ mäsilisi härgiz oynaydiğan iş ämäs!

  5. Kšptilliq oqutuş bu başqa ällärdä,atap eytsaq Evropida uniŋğa bolğan muhtajliqtin päyda boldi. Lekin biz Qazaqstan uyğurliri jämiyätkä yahşi integratsiyalängän dšlät tilida ärkin sšzläymiz. şu säväptin menin oyumçä bizgä bu qoştilliqniŋ kerigi yoq. Biraq bu başqa tillarni ugänmäslik arqa säptä qalmasliq yaki bolmisa “anklav” bir millät bolup qeliş degän sšz ämäs härgiz, bizniŋ balilirimiz rus,iŋgliz tillirini üginişi şärt bu zaman tälivi, biraq birinçi orunda uyğur tili turişi şärt. mäktäptiki uyğurçä berilidiğan därislärni başka tilga avuşturuş bu naq hamaqätniŋ işi! uyğur mäktäpliriniŋ sani ularda oquydiğan uyğur baliliriniŋ sani SSSR vaqtidin hazirğa qädär 2-3 hässigä qisqiriğan, mäktäplirimiz yoqap kätmäktä. kšptilliq oqutuş bu protsesni tehima ildamlitidu.Biz härgiz šzimizni Evropa mämlikätliri bilän selişturmişimiz hajät ularniŋ mentaliteti başqa, ularniŋ territoriyaliq bšlinişimu başqa yäni yär kšlämi az bu bolsa ildam integratsiyagä çüşiridu,yänä kelip biz ulardin 100 jil artta qalğan. kšptilliqni oqutuşqa dävät qilip kelivatqan jämiyät ärbaplirimiz šzliriniŋ qançelik çoŋ mäsilä üstidä gäp qilivatqanliğini çüşinämdu? u bir millätniŋ mäsilisi härgiz oynaydiğan iş ämäs!

  6. MuҺidinniŋ umumiy mävqäsi toğra. Biz dšlät tilini pän ara bağlini arqiliqla yahşi šzläştürivalalaymiz. Pänlärni qoş tilda oqutuş bügünki künlüktä yahşi nätijä bärmäydu. Birinçidin, uniŋğa asaslanğan därislik yaki bolmisa därislik quralliri yoq. Uniŋ üstigä muällimlärni täyyarlaydiğan yä kurslar, yä aliy oquş orunliri yoq. Bundaq ähvalda qoş tilda oqutuşni tärğibat qiliş — bu bir tälvilik. İkkinçidin, qoş tilda päqät qabiliyätlik balilarla yahşi oqup ketişi mümkin. Ändi naçar oquydiğan balilar üçün bu qiynilişniŋ yänä bir türi.Bizniŋ uyğur siniplirida älaçilar 20 paizğa yätmäyvatidu. Demäk qoş tilçilar balilirimizni psihologiyalik qiynaş-qistaŋğa selivatidu.

Javap qalduruŋ