Diplomat hatirisigä beğişlandi

0
1 013 ret oqıldı

Ötkän җümä küni Almuta şähiridiki Dostluq šyidä җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Yaşlar qanitiniŋ täşäbbusi vä ҖUEMniŋ uyuşturuşida millitimiz arisidin yetilip çiqqan täҗribilik tärҗiman vä aliy däriҗilik diplomat märhum Robert Turdievniŋ tuğulğininiŋ 75 jilliğiğa beğişlanğan ilmiy-ämäliy konferentsiya bolup štti. Uniŋğa R.Turdiev bilän šz vaqtida billä hizmät qilğan säpdaşliri vä uruq-tuqqanliri bilän Almuta şähiridin häm Ämgäkçiqazaq vä Uyğur nahiyäliridin җamaätçilik väkilliri qatnaşti.

Konferentsiyani ҖUEM räisi Şahimärdan Nurumov kirişmä sšz bilän eçip, bu çarä-tädbiriniŋ asasiy täşäbbuskari — R.Turdievniŋ hädisi Klara Turdievani häm mehmanlarni kšpçilikkä tonuşturdi. Andin mäzkür konferentsiyagä iştrak qilğan Qazaqstan Taşqi işlar ministrliginiŋ väkili Mels Semğaliev Qazaqstan Parlamenti Senatiniŋ räisi Qasimjomart Toqaevniŋ  sabiq Keŋäş İttipaqiniŋ Yeqin Şäriqtiki äräp älliri bilän bolğan munasivitiniŋ yahşilinişida muhim rol' atqurğan şähs Robert Turdievniŋ hatirisigä beğişlanğan hetini oqup bärdi.

Şuniŋdin keyin sšz novitini alğan hizmätdaşliri Serikbay Jadanov, Häyir Omarov, Qazaqstan häliq artisti Gülvira Razieva, uruq-tuqqanliri namidin Muhäbbät Һasanova vä Mars Battalov Robert Turdievniŋ addiy referenttin aliy däriҗilik diplomatqiçä kštirilgänligini alahidä täkitligäç, šzliriniŋ hatirä-äslimiliri bilän bšlüşti. Ändi «Uyğurlarniŋ Milliy assotsiatsiyasi» җämiyätlik birläşmisiniŋ räisi Tamara Mämätova uşbu konferentsiyağa täyyarliq kšrülüvatqanda Rossiya vä birnäççä Äräp älliri älçihaniliridin ävätilgän illiq inkaslarni yätküzsä, şair Nurähmät Tohtahunov R.Turdievqa beğişliğan şeirini oqup bärdi.

Sšz novitini alğan Uyğur nahiyäsi hakiminiŋ birinçi orunbasari Dävletjan Demenbaev yeqin keläçäktä Uyğur nahiyäsidä tuğulup-šskän  büyük şähslär üçün mirasgah eçiş kšzdä tutuluvatqanliğini yätküzüp, şu yärdin alahidä Robert Turdievqa җay bšlünidiğanliğini hävär qildi. Pursättin paydilinip, H.Omarov diplomat ismini äbädiyläştürüş mähsitidä Uyğur nahiyäsidä bir koçiğa yaki bir mäktäpkä uniŋ ismini beriş iltimasi bilän hakimniŋ orunbasariğa muraҗiät qildi. Öz novitidä D.Demenbaev bu pikirgä qoşulidiğanliğini bildürdi.

Mäşür SASİQOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ