Sultanbägniŋ bäg bovisi

0
729 ret oqıldı

Kiçigidin quldäk işläp štkän Nävirdin Ämirdinov yeşi yätkändä bägdäk yaşaşni arman qilatti. Künlär, aylar, jillar bir-birini qoğlap štüp, Ämä qoyçiniŋ (uni jutdaşliri şundaq atatti) oğlimu arminiğa yätti. Yätmişkä yätkän Nävirdin aka hazir yättä yaşliq nävrisi Sultanbägni yetiläp bägdäk yaşavatidu.

Sultanbäg känҗä oğli Rafitniŋ oğli. Äldin šzgiçä hayat käçürüşni halaydiğan Nävirdin akiniŋ pärzäntliriniŋ isimliri äynä şundaq başqilarniŋkigä ohşimaydu. Tunҗa oğliğa armiya sepidä billä bolğan tatar jigiti Fahitniŋ ismini qoyuptu. Hizmätdaşlar armiyadin keyin šylinip, oğul tapsa bir-biriniŋ isimlirini qoyuşqa kelişkän ekän. Dostlarniŋ arisidiki bu vädini tatar jigiti orunlidimu, yoqmu, u täripi bälgüsiz. Amma Nävirdin aka sšzidä turdi. U eytqinidin qaytmaydiğan yahşi hislätkä egä insan. Vädä qildimu, orunlaşqa tirişidu. İkkinçi oğli Farmenni qädinas dosti, märhum Farmen Rizaydinovniŋ  hšrmitigä qoyğan edi. Yeqin ağinisidin ayrilğan u bu җudaliq otini äynä şundaq basqandäk boldi. Bu uniŋdiki dostqa bolğan sadiqliq ohşaş yänä bir yahşi hislätni kšrsätsä keräk.

Һärqetim u baliliri bilän nävriliriniŋ beşi qoşulğanda  pärzäntliriniŋ isimliriniŋ «tarihiğa» zerikmäyla tohtilidu. U şundaqla baliliriğa beşidin štkän-käçkänni sšzläp bärgännimu  yaqturidu. Adättä, u hekayisini Ämä bovaydin başlaydu. Bu qetim ikkimizniŋ sšhbitimu äynä şundaq başlandi. Nävrilärniŋ arisidin biri «Nemişkä  Ämä?» däp gepimizni bšldi.

— Biz, uyğurlar, balilirimizni ärkilitip, ularniŋ isimlirini šzimizçä qisqartivalimiz, — dedi Nävirdin aka. — Şuŋlaşqa män balilirimniŋ isimlirini qisqirap kätmisun däp, ularğa bizniŋ millättä yoq isimlarni qoyuvaldim.

Bu çaqçaqqa bäzi nävrilär bovisi bilän täŋla küldi. Bäzilär çüşänmidi.

— Dadam  qoyçi bolğan, — dedi Nävirdin aka šzini säl külkidin besivelip. — 1941-jili u Uluq Vätän uruşiğa kätti. Uruşta bir ayiğidin ayrilğanda tartqan җapasini sšzläp bärgändä, kšzimizgä yaş alattuq. U bir putiğa oq tegip, vertolet yardämgä kälgiçä ätrapni yaridar puti bilän aylinip, qip-qizil qanğa milävätkän ekän. Ahiri vertolet arqiliq u gospital'ğa yätküzülüptu. Kšridiğan küni bar ohşaydu. Bir putidin ayrilip, aman-esän ailisigä kelip qoşuldi. Şundaq qilip, 1944-jili män duniyağa käldim. Uruş jilliri bolğaçqa, hayat namliq yolumniŋ tüz yärlirigä qariğanda ägir-toqiyi kšp boldi.

Nävirdin aka häqiqätänmu  yoqsizçiliqniŋ därdini kšp tartiptu. Säkkiz qerindaş beli qatmastin ata-anisiğa yardämlişiş niyitidä etiz-eriq vä çarviçiliq işliriğa arilaşqan. Nävirdin — balilarniŋ otturançisi. U akiliriniŋ qara işta qiynilivatqinini kšrüp, bilim elişqa intildi. Şu bir jilliri uniŋ «täliyigä» mäktäpniŋ on bir jilliq, armiyaniŋ üç jilliq bolup kätkinimu җeniğa patti. Vaqitniŋ sozulup kätkinigä qarimay, u bilim elişqa intildi. Säraliq jigit Taldiqorğanğa berip, mal dohturlirini täyyarlaydiğan tehnikumda tähsil kšridu. Oquvetip, anisidin ayrilidu. Bumu yaş jigitniŋ jürigini moҗup, uni kädimkidäkla  mäŋditip qoydi. Amma u rohiy çüşkünlükkä berilgini yoq.

— Aka, pärzäntliriŋizniŋ käypiyatini kštiräyli, ändi hayat yoliŋizniŋ tüz yärlirigä tohtalsiŋiz? — dedim uniŋ sšzini bšlüp.

— Oquşumni tamamlap, yeziğa berip, dadamniŋ mallirini davalidim, — küldi u. — Biraz jil yezida mal dohturi bolup işligändin keyin, Çonҗa yezisiğa kšçüp käldim. Nahiyä märkizidiki quruluş materialliri mähkimisigä zavhoz bolup orunlaştim. İşläp jürüp, aliy bilimmu aldim. 1977-jili Kegän nahiyäsigä qaraşliq quşhaniniŋ Uyğur nahiyäsidiki bšlümçisigä rähbär boldum. Hudağa şükri, tuğulup šskän tävädä iş babida yahşi šsüp, helä utuqlarğa yättim.  Jillar štüp, «gaday bolsaŋ şähär talaş» demäkçi, balilirimni yetiläp, Almutiğa yetip käldim. Җänubiy paytäht maŋa amät elip käldi. Җapanimu tarttim, halavitinimu kšrdüm. Äŋ ävzili, balilirimğa aliy bilim bärdim. Һazir nävrilärni oqutuşqa bäl bağlavatimän. Yenimda tağdäk yšläkçim, šmürlük җüptüm Galya bar. İkkimiz qiriq jildin oşuq  vaqit billä hayat käçürüvatimiz.

Kiçigidin җapani kšp tartqan Nävirdin akimiz qerindaşliriğimu yardäm qolini sunup turidu. Pursiti kälsä, jutdaşliriğimu kšz qirini selip qoyidu.  Ävu bir jili tuğulup šskän juti — Dolatiğa kafe selip, jutdaşlirini hoşalliqqa  bšlidi. U yärdä dolatiliqlar härqandaq muhimlirini štküzidu. Eytmaqçi, äşu aşhana selinğan jili nävrisi tuğuldi. Şuŋlaşqa här ikkilisini Nävirdin aka «Sultanbäg» däp atidi. U küni Ämirdinovlarniŋ ailisidä qoş toy boldi. Kiçigidin qiyinçiliqni kšp tartqan akimiz dayim moşundaq toy bolsekän, däp arman qilidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ