Һosul mol elindi, biraq…

0
1 059 ret oqıldı

Ötkän jilni Panfilov nahiyäsiniŋ dehanliri muvappäqiyätlik yäkünlidi. Danliq ziraätlärdin elinğan hosul, aldinqi jillar bilän selişturğanda, helä juquri bolup, yetärlik mšlçärdä mal ozuği täyyarlandi. Dehan egilikliri bilän işläp çiqiriş kooperativlirida kšmüqonaq šstürüşkä alahidä ähmiyät berilip, uniŋ umumiy mäydani 22500 gektarni täşkil qildi. Һär bir gektar yärdin ottura hesap bilän 55,2 tsentnerdin hosul elinip, nahiyä boyiçä 124 miŋ 273 tonna aşliq jiğişturuldi. Bu ilgärki jilğa nisbätän helila oşuq kšrsätküç.
Biraq «bahaliq ziraät» däp täriplinip kelivatqan «etiz mälikisiniŋ» bahasi çüşüp kätti. Ägär tšvändiki räqämlärni qiyaslap kšrsäk, buniŋ häqiqätänmu şundaq bolğanliğiğa kšz yätküzüş qiyin ämäs. Mäsilän, 2010-jili ugitilğan kšmüqonaqniŋ här bir kilogrammi 25 — 45 täŋgidin setilğan edi. Ötkän jili bolsa, 26-27 täŋgidin neriğa barmidi. Bu aşliq süpitiniŋ tšvänligidin ämäs, bälki «šydiki gäpniŋ bazarğa toğra kälmäsligidin» şundaq boldi. Nätiҗidä 80 miŋ tonnidin oşuq kšmüqonaq amalsiz äynä şundaq baha bilän setildi.
Nahiyälik yeza egiligi bšlümi mutähässisliriniŋ mälumatliriğa qariğanda, fermerlarniŋ içki ehtiyaҗi, yäni qolda beqilivatqan malğa yäm üçün 30 miŋ tonnidin oşuq kšmüqonaq haҗät ekän. Ändi qalğan başqa aşliq hamanlar bilän hoylilarda saqlinivatidu. Qişniŋ qişida hosulni oçuq asman astida saqlap, küzitişniŋ nemä ekänligini beşiğa kälgän adämniŋ šzila bilidiğan gäp. Heridarniŋ yoqluğidin ämäs, bahaniŋ qanaätlinärlik däriҗidä bolmayvatqanliği säväplik yüz berivatqan bu ähvalniŋ qaçan birtäräp bolidiğanliği namälum.
Nurähmät ÄHMÄTOV.
Panfilov nahiyäsi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ