Һäqiqätänmu Sultan edi

0
534 ret oqıldı

Vaqit nemä degän jügrük. Mana  bizniŋ  hšrmätlik ağinimiz, käsipdişimiz, jutdaşliriniŋ arisida intayin çoŋ hšrmätkä egä Sultan Mšrdinovtin ayrilğinimizğa 17 jil štüptu.  Ägär märhum dostimiz hayat bolsa, bu yahşi künlärdä uniŋ 70 jilliq tuğulğan künini toyliğan bolar eduq. Biraq amal qançä…

Һayat bilän šlümniŋ arisi intayin yeqinliğini bilip turup, kündilik tirikçiliktä häliq, җämiyät üçün hizmät qilimän däp šzi toğriliq untupmu qalidiğan insanlar bolidu. Mana Sultan şundaq şähslärniŋ biri edi. Özi dohtur bolsimu, šzini kütidiğan vaqti bolmidi.

Sultanniŋ ağiniliri intayin kšp edi. U šziniŋ qurbiliri bilänla ämäs, šzidin çoŋ kişilär bilänmu vä šzidin kiçik yaşlar bilänmu ilpätçilik qilatti. Şularniŋ içidä  äŋ yeqin ağiniliriniŋ biri Farmen bolidiğan. İkkisini män gezäk balilarğa ohşitattim. Bir-biri bilän bir kün kšrüşmisä jürälmätti, mäslihätlişip oqät qilatti. Meniŋ esimda, 80-jillarniŋ beşida män Leningradtin däm elişqa kälsäm, Farmen ağinimiz bemäzgil vapat boptu. Sultan bilän uçraştim. Uniŋ qattiq azaplinivatqanliğini säzdim. Meniŋçä, moşu eğir väqiämu Sultanniŋ ağriğiniŋ küçiyişigä säväp bolğandu, bälkim.

Män Sultan bilän Almuta Dšlät meditsina institutiniŋ  stomatologiya fakul'tetiğa oquşqa çüşkän jili tonuşqan.  Keyiniräk ailisi bilän tonuşqanda, Sultanniŋ räpiqisi Yadigar meniŋ yeqin tuqqinim bulup çiqti. Kšp štmäy bizniŋ munasivitimiz sämimiy dostluqqa aylandi.  Bir-birimizni aka-uka süpitidä hšrmät qilattuq. Uniŋdin taşqiri, Sultan härqaçan meni šziniŋ ustazi süpitidimu  hšrmätlätti.

Sultan kšpbaliliq ailiniŋ ävladi edi. Uniŋ atisi Bavdun aka Mšrdinovniŋ ismi Uyğur nahiyäsi ahalisiğa yahşi tonuş vä Uluq Vätän uruşiniŋ veterani edi.  Mšrdinovlar ailisi  Uyğur nahiyäsiniŋ tağ bağridiki gšzäl mälilärniŋ biri — Dolata yezisiğa orunlaşqan.  Bu künlärdimu Bavdun akiniŋ šyi vä qora җayliri şu qelipida saqlanmaqta. U bolsimu ata-anisiniŋ çiriğini yandurup oltarğan känҗä balisiniŋ ämgigi. Män Bavdun aka vä Җanarhan aniniŋ qolidin çay içkän, ularniŋ siliq sšzlirini aŋlap, kšp muŋdaşqan edim.  Bavdun aka bilän Җanarhan aniniŋ baliliri aliy bilimlik bolup, hazir ularniŋ nävrä-çävrilirimu oqumuşliq, tirişçanliq bilän älni hoşal qilivatidu. Bu bolsimu şu ata-aniniŋ pärzäntlirigä bärgän tärbiyisiniŋ nätiҗisi bolsa keräk.

Män Sultan bilän kšpjil bir sahada hizmät qildim.  Şuŋlaşqa uniŋ iş-paaliyiti meniŋ kšz aldimda štti. U institutni pütirip, 1968 — 1972-jilliri šz käspi boyiçä Almutiniŋ ağriqhanilirida hizmät qildi.  Keyin uniŋ bilimini aşuruşqa vä yetük mutähässis boluşiğa intilişi tüpäyli Almuta dšlät meditsina institutiğa ikki jilliq klinikiliq ordinaturiğa oquşqa çüşti vä uni utuqluq tamamlidi. U kšrnäklik mutähässislärniŋ biri boldi. 12-ağriqhanida, keyin 5-ağriqhanida bšlüm başliği bolup işlidi. U stomatologiya sahasida җumhuriyät boyiçä kšrnäklik mutähässislärniŋ birigä aylandi.  Şuŋlaşqa, Sultanniŋ ilmiy rähbiri bolğan professor J.Sağatbaev uni Almutiniŋ dohturlarniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutininiŋ  hirurgiyalik stomatologiya kafedrasiğa muällim boluşini iltimas qildi. Bu kafedrida Sultan 1979-jildin 1987-jilğiçä assistent bolup işlidi, kandidatliq dissertatsiyasinimu täyyarlap qoyğan edi. Lekin u kšpçilik bilän işläşni, meditsina märkäzlirini başqurğanni durus kšrdi. U 1987-jili şähärlik şipahanisiğa stomatologiya bšlüminiŋ başliği bolup tayinlandi. Meniŋçä, moşu yärdä Sultanniŋ meditsina sahasidiki intayin küçlük vä täşkilatçi ekänligi bayqaldi.

Sultan başliq bolup kälgän şipahaniniŋ stomatologiya bšlümi idariniŋ äŋ tšvänki qävitigä (tsokol'luq qävät) җaylaşqan bolup,  idariniŋ içi tar, ançä yoruq çüşmäydiğan vä qolaysiz edi.  Şuŋlaşqa Sultan bar küçini yeŋi bena selişqa vä  stomatologiya bšlümini alahidä şipahaniğa aylanduruşqa säpärvär qildi.

Һämmigä mälüm, käŋäş dävridä tšrt qävätlik standartliq şipahana selişqa ruhsät eliş, uniŋğa yär bälgüläş vä pul tepiş, kšrüngän adämniŋ qolidin kälmätti. Sultanniŋ äl-ağiniliriniŋ kšpligi, qabiliyiti küçlük bolğanliği, җamaätçilik bilän oŋay til tapalaydiğini tüpäyli,  aldiğa qoyğan mähsiti orunlandi.

Kšp vaqit štmäyla hazirqi Maqataev koçisi bilän Esentay šstiŋiniŋ qiyilişida bu çoŋ imarät selindi. Öz dävrigä layiq meditsinaliq apparatlar bilän җabduqlanğan. Şähär hakimiyitiniŋ qarari bilän, uniŋğa «Şähärlik 4-stomatologiyaliq şipahana» degän nam berildi vä baş dohturi bolup Sultan Mšrdinov tayinlandi. Bu hizmitidä Sultan on jildin oşuğiraq işlidi vä šzi başqurğan şipahanini Almuta şähiridiki äŋ çoŋ vä hšrmätlik şipahaniliriniŋ birigä aylandurdi. Sultanniŋ häliqniŋ arisida, dostliriniŋ vä uruq-tuqqanliriniŋ aldida abroyi şunçilik çoŋ bolğanki, uni šzara «Sultanbäg» däpmu atap kätkän  eduq. Һäqiqätänmu uniŋ ismi, abroyi, hizmät qiliş yolliri moşu namğa layiq edi.

Kšp jillar Sultan  aliy  oquş orunlirida oqutquçi bolup işläp,  ilim bilän şuğullanğan. U ilim bilän ämäliy täҗribini billä elip berişni durus kšrätti. Şuŋlaşqa šzi başqurğan şipahanini klinikiliq märkäzgä aylanduruşqa tirişti. U Almuta dohturlarniŋ bilimini mukämmälläştürüş institutininiŋ hirurgiyaliq stomatologiya kafedrasini šzi başqurğan şipahaniğa orunlaşturdi.  Ändi häliqqä stomatologiyalik yardämniŋ süpitini aşuruş üçün Qazaq milliy meditsina universitetiniŋ vä dohturlar bilimini mukämmälläştürüş institutiniŋ kšrnäklik professorlirini vä dotsentlirini ilmiy mäslihätçi süpitidä täklip qildi. Az vaqitniŋ içidä Almutiniŋ 4-stomatologiyaliq şipahanisi Almuta şähiridiki çoŋ ilmiy-ämäliy märkäzgä aylandi.

Sultan uniŋ talantliq rähbiri bolupla qalmay, tädbirçan tiҗarätçi bolğan desäkmu bolidu. Şu jilliri meditsiniğa häqliq yardäm kšrsitiş hizmiti yeŋidin yolğa qoyuluvatatti. Sultan bu yšniliştimu biraz işlarni başlap qoyğan edi. Lekin tuyuqsiz kälgän äҗäl hämmini väyran qildi. Maŋlay tärini tšküp, keçä-kundüz däm almay, salğan şipahanisi  «egisiz» qaldi vä talan-tarajğa çüşti.  Konilarniŋ «Beli ağrimiğanniŋ nan yeyişigä baq» degän sšzliri intayin durus ekän. Sultanniŋ orniğa saylanğan bir «buradär» şähär boyiçä äŋ çoŋ idarilärniŋ biri bolğan 4-stomatologiyaliq şipahana benasini šzidin on hässä kiçik bir idarigä tegişivätti. Sultanniŋ şipahanisi šz-šzidin izidin yoqap kätti. Nemä degän adalätsizlik… Moşu künlärdä şu mäligä berip qalsam, Sultanni äsläymän, şipahaniğa baqsam, jürigim moҗup ketidu.

Sultandin ayrilğinimizgä heli jil štsimu, u härqaçan bizniŋ yadimizda. Siŋlimiz Yadikar balilirini tärbiyiläp, qatarğa qoşti. Sultanniŋ çiriğini šçärmäy kelivatqan ikki qizi Şämşinur, Sänäm aliy bilimlik dohturlardin bolup yetildi. Känҗä qizi Al'nora ottura bilimlik mutähässis. Pärzäntliri šy-otaqliq bolup, tatliq nävrilärni äkäldi. Arimizda Sultan ağinimiz yoq, amma hayat šz yoli bilän davamlişivatidu.

Äpsus, amal yoq… Yatqan yeriŋ yumşaq, rohiŋ җännättä bolsun, kšyümçan dostum Sultan! Sän mäŋgü bizniŋ yadimizda.

Turğan SOPİEV,meditsina pänliriniŋ doktori, professor,akademik, Qazaqstanniŋ hizmät kšrsätkän ärbabi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ