Ana tilida oqup, ismi duniyağa tonulğanlar

3
1 214 ret oqıldı

Şšhrät Mutällipov — Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Avat yezisidiki Ö.Muhämmädiy namidiki ottura mäktäpni tamamliğandin keyin Moskvadiki Timiryazev namidiki yeza egiligi akademiyasidä tähsil kšrgän. Andin Rossiya Federatsiyasi Meditsina pänliri akademiyasi meditsina-genetikiliq ilmiy märkiziniŋ aspiranturisiğa çüşidu. Şu yärdä namzatliq häm doktorluq dissertatsiyalärni yaqlaydu. Genetika sahasida misli kšrülmigän yeŋiliq eçip, duniyaviy däriҗidiki ilim-pän peşivaliriniŋ qataridin orun alğan kšrnäklik alim, hazir AQŞta istiqamät qilivatidu. Primatlarni tätqiqat qiliş boyiçä Oregon milliy märkiziniŋ häm Oregon İlim-pän vä salamätlik universiteti ginekologiya vä akuşerliq molekula häm meditsiniliq genetika, şundaqla hüҗäyrä näyçiliri märkiziniŋ professori.

***

Şeräli Qadirov — Uyğur nahiyäsiniŋ Kätmän yezisidiki M.Җälilov namidiki ottura mäktäpniŋ 6-sinipini tamamlap, oquşini İşiktä şähiridiki, qazaq-türk litseyida davamlaşturdi. Mäzkür bilim därgahini «Altun bälgügä» tamamliğandin keyin, Stambuldiki häliqara universitetniŋ ilmiy-matematika fakul'tetiğa türk tilida emtihan tapşurup, 140 soalniŋ 133gä toğra җavap berip, uniŋ studenti atilidu. Bu bilim därgahinimu mudditidin bir jil ilgiri äla däriҗidä tamamlap, 2004-jili Amerikiniŋ Ogayo ştatidiki yüz miŋdin oşuq student tälim alidiğan Kolumbus universitetida ilim işigini açidu. Bu yärdä u sanlar näzäriyäsi boyiçä ilmiy işini 2007-jili tamamlap, matematika pänliriniŋ namziti atilidu. 2010-jili Şeräli doktorluq dissertatsiyasini ilim yolidiki paaliyitini başliğan asasliq orni Kolumbus universitetida ingliz tilida himayä qilidu vä alimlarniŋ juquri bahasiğa egä bolidu. Biraz jil Angliyaniŋ Bristal' şähiridä işläydu.

Matematika pänliriniŋ doktori, professor Şeräli Qadirov hazir Astanadiki Nazarbaev universitetida oqutquçiliq qilidu.

Pärzäntlirimizni uyğur tilida oqutayli, buradärlär!

rim�R ���n��M��väptin pärzäntlirini ana mäktäptä oqutqusi kälmäydu!?

 

Äslidä, milliy mäktäplirimizni saqlap qeliş bilän rivaҗlanduruş, balilirini ana tilida oqutuş yeza ziyalisi hesaplinidiğan muällimlirimizniŋ milliy borçi ämäsmu!? Yaki ular šzliri işlävatqan milliy mäktäpniŋ vä u yärdä bilim berivatqan täҗribilik ustazlarniŋ ihtidariğa işänmämdu?! Yaki ular uyğur mäktäplirini tamamliğan kšpligän uyğur pärzäntliriniŋ aliy bilimlik, millätpärvär bolup yetilip, duniyağa tonuluvatqanliğini häm hazirmu uyğur mäktäpliridin uçum bolğanlarniŋ institut, universitetlarda bilim elişni davamlaşturuvatqanliğini etirap qilğusi kälmämdu?! Ägär ular «uyğur mäktäpliriniŋ bilim däriҗisi tšvän» degän kšzqaraşta bolsa, meniŋçä, milliyliktin vaz keçivatqan mundaq muällimlärniŋ ana mäktivimizdä paaliyät elip berişiğa mäniviy hoquqi yoq, däp oylaymän.

Rast, ayrim jutlarda päqät keyinki jillardila mäktäplirimizgä bala toplaş mäsilisigä härtäräplimä kšŋül bšlünüvatidu. Bu mäsilä asasiy җähättin milliy maaripniŋ ähmiyitini toğra çüşängän, mäktäp rähbärligi vä kollektivi bilän jutniŋ šzara munasiviti toğra yolğa qoyulğan җaylarda, bolupmu şähär vä uniŋ ätrapidiki mähällilärdä oŋuşluq yeşilivatidu. Muhimi, ata-anilarniŋ besim kšpçiligi mäsiliniŋ  mahiyitini toğra çüşinivatqanliqtin, pärzäntlirini ana tilida oqutuvatidu. Һä, çüşängüsi kälmäydiğanlar huddi kšvüktäk läyläp jürüvatidu. Ularğa miŋ qetim eytip, çüşändürsäŋmu, bäribir…

Biyil, nahiyälärni eytmiğanniŋ šzidä, bügünki küngä qädär Almuta şähiridkii A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadä — 5, M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä — 5, M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktividä — 2, 89-rus-uyğur ottura mäktividä — 1, Һšҗҗät yezisidiki ottura mäktäptä 1 birinçi sinip eçildi. Bu, älvättä, mäktäp muällimliri vä jut aktivistliri täripidin җamaätçilik arisida jürgüzülgän tinimsiz çüşändürüş, täşviq işliriniŋ mevisidur.

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Konstitutsiyasidimu, yäni uniŋ 19-maddisiniŋ ikkinçi punktida «Һärkim ana tili vä mädäniyitini ärkin paydiliniş, munasivät qiliş, tärbiyä, oquş vä iҗadiyät tilini ärkin tallaveliş hoquqiğa egä» däp täkitlängän. Demäk, biz, Asasiy Qanunimizda kšzdä tutulğan äynä şu hoquq imkaniyät-mümkinçiliklärdin toluq paydilinişimiz tegiş. Ägär millät šziniŋ varislirini härtäräplimä täyyarlimisa, uniŋ tarih sähnisidä moҗut bolup turuşi äsla mümkin ämäs degän sšz. Şuniŋ üçün ana mäktivimizni gülländürüş, pärzäntlirimizni ana tilimizda oqutuş hämmimizniŋ birinçi novätlik väzipisidur.

Şämşidin AYuPOV.

Almuta şähiri.

Pärzäntlirimizni uyğur tilida oqutayli, buradärlär!

Bälüşüş

3 İzahät

  1. man hitayda turuxluk uyghur ygiti ,man mazkvr gezitni yahxi korimgn,haptida bir san bak az bolup kaptu,momkin bolsa kvndg bhr san bolsa bolatti.

  2. man kandak kilsam mazkvr gezitka mushtiri bolalayman,man hazir hitayda turuxluk,pulni silarga kandak awatiman

Javap qalduruŋ