Bilim därgahlirida däsläpki qoŋğuraq çelindi

1
1 270 ret oqıldı

Җiriŋ, җiriŋ, җiriŋ…/ 1-sentyabr' — Bilim küni. Uniŋğa kimniŋ qandaq täyyarliqlar bilän kälgänligidin qät°iy näzär, hämminiŋ kšŋlidä keläçäkkä bolğan çäksiz işänçä, alğa qoyğan mähsätlirini ada qilişqa qät°iy iradä häm qizğinliq his-tuyğuliri muҗässäm. U küni hämmä mäktäplärdä däsläpki qoŋğuraq märasimi štküzülüp, oquğuçilarni ana mäktäp qoyniğa çaqirdi. Gšdäklär hayatida untulmas bolup saqlinip qalidiğan bu märasimniŋ җay-җaylardiki ayrim uyğur mäktäpliridä qandaq štkänligi toğriliq muhbirlirimiz hävärläydu.

Däsläpki qoŋğuraq märasimi Almuta şähiridiki M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyadä jildiqidäk dağduğiliq štti. Uniŋğa ata-anilar, җämiyätlik täşkilatlarniŋ rähbärliri, yärlik başquruş organliriniŋ väkilliri, җämiyätlik işlarniŋ aktivistliri qatnaşti. Täntänidä sšzgä çiqqan Almuta şähärlik bilim başqarmisiniŋ yetäkçi mutähässisi Erlan Tüktibaev, Sanaätçilär, tiҗarätçilär vä yeza egiligi hadimliri җumhuriyätlik assotsiatsiyasiniŋ prezidenti Dilmurat Kuziev, Sultanqorğan mähällisiniŋ baş jigitbeşi Ğäyrät Mämätäliev, başlanğuç sinip muällimi Raşidäm İlieva vä başqilar jiğilğanlarni Bilim küni bilän sämimiy täbrikläp, ustazlarniŋ işiğa, oquğuçilarniŋ oquşiğa muvappäqiyätlär tilidi. Andin gimnaziya mudiri Hurşidäm Niyazova täntänigä qädäm täşrip qilğan mehmanlarğa šziniŋ rähbärligidiki bilim därgahini maddiy vä mäniviy җähättin qollap-quvätläp kelivatqan sahavätlik insanlarğa sämimiy minnätdarliğini bildürdi.

Täntänä davamida mehmanlar 1-sinip oquğuçiliri täripidin täyyarlanğan ädäbiy-muzıkiliq montajni, gimnaziya yenidiki bädiiy häväskarlar šmigi äzaliriniŋ nahşa-ussullirini tamaşä qildi.

Biyilqi oquş jilida 6 birinçi sinip, 4 täyyarliq sinipi eçilip, gimnaziya bosuğisini 240 gšdäk atlidi. Ändi ustazlar kollektivi bolsa, 11 yaş muällim bilän toluqturuldi.

Şämşidin AYuPOV.

***

Bilim küni Almutidiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyadimu täntänilik nişanlandi. Çirayliq bezälgän hoyliğa muällimlär, ata-anilar, oquğuçilar vä mäyräm munasiviti bilän täklip qilinğan mehmanlar jiğildi.

Gimnaziya mudiri Şavkät Ömärov täntänini kirişmä sšz bilän açqandin keyin sšzgä çiqqan pedagogika pänliriniŋ namziti Emel'yan Һoşurov, Җänubiy Qazaqstan vilayätlik Özbäk drama teatriniŋ mudiri İkram Haşimҗanov, җumhuriyätlik Uyğur etnomädäniyät märkizi yenidiki Hanim-qizlar keŋişiniŋ räisi Sänäm Beşirova, alimlar Rabik İsmayilov, Şeripҗan Nadirov vä Ävezov nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Rehimҗan Semätov jiğilğanlarni Bilim küni munasiviti bilän sämimiy täbrikläp, illiq tiläklirini izhar qildi.

Eytiş keräkki, tšrt täyyarliq sinipiğa 100 gšdäk qädäm taşlisa, 1-siniptin altisi eçildi. Ändi ustazlar kollektivi bolsa, konkurs asasida 14 yaş muällim bilän toluqturuldi.

Mana moşu işlarda Ävezov nahiyälik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ, uniŋ yenidiki Hanim-qizlar keŋişiniŋ, mähällidiki jigitbaşliri rähbärligidiki җamaätçilik aktivistliriniŋ, tiҗarätçilärniŋ alahidä küç çiqarğanliğini täkitläp štüş lazimdur. Äynä şuŋlaşqimu täntänä ahirida gimnaziya mudiri Şavkät Ömärov ularğa alahidä minnätdarliğini bildürdi.

Yultuzay SEMÄTOVA.

***

Җänubiy paytähtimizdiki M.Һämraev namidiki 150-uyğur ottura mäktiviniŋ muällimlär kollektivi, oquğuçilar vä ata-anilar än°änigä aylanğan däsläpki qoŋğuraq märasimini dağduğiliq nişanlap štti.

Märasim Qazaqstan dšlät Gimnini orunlaş bilän başlandi. Andin üç birinçi sinipqa qädäm täşrip qilğan gšdäklär kšpçilikkä tonuşturuldi. Mäktäp mudiri Gülmira Tohtahunova bu yärgä jiğilğanlarni yeŋi oquş jiliniŋ başlinişi bilän täbriklidi.

Şuniŋdin keyin Alatav nahiyälik hakimiyätniŋ väkili Elmira Nadirova, ҖUEM yenidiki «Nur Otan» partiyasi «Jas Otan» yaşlar qanitiniŋ räisi Kommunar İslamiyarov, Alatav nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi Turğanҗan Yüsüpov, Zarya Vostoka mähällisiniŋ baş jigitbeşi Yarmuhämät Kibirov, Alatav nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ Zarya Vostoka mähällisidiki şšbisiniŋ räisi Turapçan Abubäkriev vä başqilar täbrik sšzgä çiqip, oquğuçilarniŋ oquşiğa, ustazlarniŋ paaliyitigä utuqlar tilidi. Novättä ҖUEM yenidiki Nuraniy anilar keŋişiniŋ räisi Gülҗahan Muratova (tšvänki sürättä) sšzgä çiqip, oquğuçilarğa atiğan soğilirini tapşurdi.

Raşidäm MİRZÄHMÄTOVA.

Almuta şähiri.

***

Bu jili Talğir nahiyäsiniŋ Besağaş yezisidiki 29-ottura mäktivi oquğuçiliriniŋ hoşalliğida çäk yoq. Çünki, ular biyil muräkkäp җšndäş işliri jürgüzülüp, tamamän başqiçä tüs alğan mäktäp benasida bilim alidiğan bolidu.

Bilim künigä beğişlanğan däsläpki qoŋğuraq täntänisi bu mäktäptimu dağduğiliq štti. Uniŋğa pärzäntliriniŋ hoşalliğiğa ortaqlaşqan ata-anilar bilän yärlik hakimiyät väkilliri qatnaşti. Än°änä boyiçä Dšlät Gimni orunlinip, Dšlät bayriği mäydanğa kältürülgändin keyin, mäktäp mudiri Janna Sağındıqova štkän oquş jilida mäktäp kollektiviniŋ qol yätküzgän utuqliriğa tohtalsa, Besağaş yeza okruginiŋ baş mutähässisi Jazira Jabaşeva vä yeziniŋ hšrmätlik puhrasi Maykamal Turıspekova oquğuçilarni yeŋi oquş jiliniŋ başlinişi bilän qizğin täbriklidi.

Märasim ahiri oquğuçilar täripidin iҗra qilinğan nahşa-sazlarğa ulaşti.

Mäşür SASİQOV.

***

1-sentyabr' – Bilim küni munasiviti bilän Ğäyrät yezisidiki İsmayil Sattarov namidiki ottura mäktäptä štkän täntänini mäktäpniŋ mudiri Mähämätҗan Tursunov kirişmä sšz bilän eçip, oquğuçilarni, ata-anilarni yeŋi oquş jiliniŋ başlinişi bilän sämimiy täbriklidi. Mäktäpniŋ qol yätküzgän utuqliri vä keläçäkkä bälgülängän reҗiliri bilän tonuşturdi. Mudir täkitliginidäk, mäktäpni štkän jili tamamliğan 25 uçumkarniŋ üçi — aliy, tšrti mähsus käspiy oquş orunliriğa dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşkän.

Täntänä җäriyanida mäktäpniŋ däsläpki härbiy täyyarliq päniniŋ muällimi, Tälät Mähsütov — «Otan patriotı» medali, mäktäp mudiriniŋ oquş işliri boyiçä orunbasari Gülҗähräm Mšrdinova nahiyälik bilim bšlüminiŋ Pähriy yarliği bilän täğdirländi.

Asi yeza okrugi hakiminiŋ orunbasari Dämir Qadırbaev yeza okrugi hakiminiŋ izgü tiläklirini yätküzüp, başlanğuç sinip muällimi Baqıtgül Egimbaevağa, biologiya päniniŋ muällimi Venera Җalalovağa vä kitaphaniçi Aidäm Tursunovağa hakimniŋ Pähriy yarliqlirini tapşurdi.

Bilim küni mäyrimigä qädäm täşrip qilğan Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Pähriy grajdini Ospan Ataybekov, peşqädäm ustaz Kerimҗan Tursunov vä başqimu mehmanlar bilim sahasiniŋ bağvänliri – ustazlarğa vä ularniŋ pärviş qilivatqan gülliri – şagirtlarğa yeŋi oquş jilida muvappäqiyätlär tilidi.

Täntänä davamida oquğuçilar täripidin täyyarlanğan kontsertliq programma namayiş qilindi.

Bu küni barliq siniplarda «Qazaqstan-2050: «Bir mähsät, bir mänpiyät, bir keläçäk» mavzusida oquğuçilarni vätänpärvärlikkä tärbiyiläydiğan därislär štüldi.

Umumän, biyil İsmayil Sattarov namidiki mäktäp bosuğisini 36 bala atlisa, uniŋ jigirmä yättisi uyğur sinipiğa käldi.

Raşidäm RÄҺMANOVA.

Ämgäkçiqazaq nahiyäsi.

***

Uyğur nahiyäsiniŋ Çonҗa yezisidiki İliya Bähtiya namidiki uyğur ottura mäktividä  däsläpki qoŋğuraq märasimi täşkillik bilän štküzüldi. Mäktäp hoylisiğa jiğilğanlarni yeŋi oquş jili bilän täbrikligän mäzkür mäktäpniŋ mudiri Muniräm Abdullaeva «Qazaqstan yoli — 2050: bir mähsät, bir mänpiyät, bir keläçäk» namliq qisqiçä nutuq bilän sšzgä çiqti.

Mäktäp mudiriniŋ täkitlişiçä, muällimlär kollektivi štkän oquş jilini 429 oquğuçiğa bilim beriş bilän ayaqlaşturğan. Mäktäptin uçum bolğan 26 tüläkniŋ bäşi Birtutaş milliy testqa qatnişip, bilim süpitiniŋ 65 payiz ekänligini kšrsätti. Uçumkarlarniŋ biri aliy oquş orniğa vä üçi härhil kolledjlarğa grantqa oquşqa çüşti. Yazliq tätil päytidä mäktäp yenida däm eliş vä sağlamlaşturuş, ämgäk lager'liri paaliyät jürgüzdi. 23 oquğuçi jumhuriyätniŋ härhil lager'lirida däm elip qaytti.

Biyilqi oquş jilini 460 oquğuçi bilän başliğan mäzkür bilim därgahida üç 1-sinip vä ikki mäktäp aldi topi täşkil qiliniptu. Eytiş keräkki, štkän jilimu şundaq boluvedi. Bu utuq, älvättä, ana tilini qädirligän mäktäp mudiriniŋ, muällimlär kollektiviniŋ vä ata-anilar äjriniŋ mevisi.

Mäktäp ata-anilar komitetiniŋ räisi, jutniŋ çoŋ jigitbeşi Ärkin Taşmätov vä yeza mštiväri Mels Bekenov sšz novitini elip, täntänä iştrakçilirini yeŋi oquş jili bilän täbriklidi häm ularğa utuqlar tilidi. Däsläpki qoŋğuraq sadasi yaŋriğan täntänä mäktäp yenidiki ihçam märkäz tärbiyilängüçiliriniŋ kontserti bilän davamlişip, ahirida ata-anilar bilän oquğuçilarğa tärbiyä saati štküzüldi.

Eytiş keräkki, täntänigä iştrak qilğan kšpligän sahavätlik tiҗarätçilärmu quruq qol kälmäptu. Ular biyilmu «Mäktäpkä yol» aktsiyasi dairisidä birtürküm oquğuçilarğa hamiy bolup, ularni kiyim-keçäk vä oquş quralliri bilän täminlidi.

Mahmut İSRAPİLOV.

Uyğur nahiyäsi.

***

Biyilqi oquş jili Panfilov nahiyäsidimu härtäräplimä täyyarliqlar bilän başlandi. Ötkän jili 4 milliard täŋgidin oşuq mäbläğniŋ moşu sahağa bšlünüp, biyilqi oquş jilida bu kšrsätküçniŋ 5 milliard 53 million täŋgidin eşip kätkänligi bilim beriş sahasiğa qançilik ähmiyät berilivatqanliğidin deräk bärsä keräk.

Yeŋi oquş jiliniŋ bolupmu dehanğäyrätliklär üçün alahidä bir ästä qalğidäk hoşalliq elip kälgänligini atap štüş keräk. Undaq bolğini, bu yärdä yeza ahalisini äskä alğan halda selinip, paydilinişqa berilgän 180 orunluq mäktäp benasi täntänilik şaraitta eçildi. Bu munasivät bilän štkän täntänilik märasimda nahiyä hakimi Berdaulet Abduldaev, Almuta vilayätlik bilim süpitini nazarät qiliş departamentiniŋ başliği Qanat Batırbekov vä başqilar täbrik sšz sšzläp, muällimlär bilän oquğuçilarğa aq yol tilidi.

Nurähmät ÄHMÄTOV.                                                                                                            

Panfilov nahiyäsi.

Ana tilida oqup, dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşkänlär

Almuta şähiridiki A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp-gimnaziyani štkän jili 69 uçumkar tamamlidi. Ularniŋ 21i dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşti.

***

Җänubiy paytähtimizdiki M.Yaqupov namidiki 101-mäktäp-gimnaziyani štkän jili 27 uçumkar tamamlidi. Ularniŋ 15i dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşti.

***

Ämgäkçiqazaq nahiyäsiniŋ Bayseyit yezisidiki İ.Tayirov namidiki uyğur ottura mäktivini štkän jili 36 uçumkar tügätti. Ularniŋ 16si dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşti.

***

Panfilov nahiyäsiniŋ Pänҗim yezisidiki A.Rozibaqiev namidiki ottura mäktäpni štkän jili 38 uçumkar  pütärdi. Ularniŋ 5i dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşti.

***

Talğir nahiyäsiniŋ Tuzdıbastav yezisidiki 31-ottura mäktäpni štkän jili 25 uçumkar tamamlidi. Ularniŋ 9i dšlät granti hesaviğa oquşqa çüşti.

PÄRZÄNTLİRİMİZNİ UYĞUR TİLİDA OQUTAYLİ, BURADÄRLÄR!

Bälüşüş

1 izahät

Javap qalduruŋ