Sahağa dšlät täripidin alahidä diqqät bšlünüvatidu

0
908 ret oqıldı

Sanaät asasida quş šstürüş — çarviçiliq sahasida mähsulati äŋ çapsan yetilidiğan yšniliş. Näq äynä şu tüpäyli bu sahada ahça muamilisi helä juquri vä uniŋğa selinğan mäbläğmu juquri payda kältüridu.
Şuni täkitläş keräkki, sanaät asasida quş šstürüş, çarviçiliq sahasiniŋ başqa yšnilişliri ohşaş, štkünçi dävirdä helä eğirçiliqlarni baştin käçürdi. Mälumki, Keŋäş İttipaqi tarqilip, uniŋ märkäzläştürülgän ihtisadi gumran bolğandin keyin sanaät asasida quş šstürüş karhaniliriniŋ besim kšpçiligi ilgärki egilik alaqiliridin ayrilip, ihtisadiy vä maliyä җähättin nahayiti eğir ähvalda qaldi. Ularniŋ kšpçiligi kasatliqqa uçrap, paaliyitini tohtatti. Mäsilän, ägär 1990-jili mämlikättä tuhum vä gšş yetiştürüş boyiçä 62 quş fabrikisi moҗut bolup, ularda 40 millionğa yeqin quş beqilivatqan bolsa, 2000-jili işlävatqan quş fabrikiliriniŋ sani 28çä qisqirap, quş sani 9,6 millionğa çüşüp qaldi.
Täbiiyki, bu çağda quş mähsulatlirini istimal qilişmu käskin qisqardi. Mäsilän, ägär, 1990-jili җumhuriyättä ahaliniŋ җan beşiğa çeqip hesapliğanda 225 tuhum vä 12 kilogrammğa yeqin gšş istimal qilinğan bolsa, 2000-jili bu kšrsätküç 102 danä tuhumni vä 3,6 kilogramm quş gšşini  täşkil qildi.
Quş šstürüş sahasi päqät 2002-jilila täräqqiy etişqa başlidi. Uniŋğa asasän, bir täräptin, mämlikät ihtisadidiki iҗabiy šzgirişlär säväp bolğan bolsa, ikkinçi täräptin, dšlätniŋ sahani  qollap-quvätläş boyiçä mähsätçanliq jürgüzgän säyasiti yardäm qildi. Qoşumçä qiliş keräkki, näq moşu päyttin tartip ihtisatniŋ agrar sektoriniŋ qanun asasini şäkilländürüş boyiçä sistemiliq iş başlandi. Äynä şu tüpäyli saha sezilärlik däriҗidä dšlät yardimini elişqa başlap, bu ämäliyatta uniŋ çapsan šsüşi üçün asas yaratti. Mäsilän, ägär 2006-jili quş šstürüş sahasini qollap-quvätläş üçün җumhuriyätlik byudjettin  bir milliard täŋgä aҗritilğan bolsa, štkän jili bu mäbläğniŋ miqdari 11 milliard täŋgigä yätti, yäni 11 hässä šsti. Dšlät quş fabrikiliriğa arilaşma yäm bahasini qismän ärzänlitiş üçün, şundaqla setivelinidiğan näsillik material (näsillik tuhum vä bir künlük җüҗä) bahasini ärzänlitiş üçün subsidiyalär türidä uttur mäbläğ bšlüşkä başlidi. Uniŋdin taşqiri quş fabrikiliri yeza egiligi mähsulatini yetiştürgüçilärgä täŋläştürüldi vä 2008-jildin tartip seliq tšläşniŋ imtiyazliq tärtivigä kšçirildi. Başqiçä eytqanda, ular seliq tšläşniŋ patentliq sistemisi boyiçä işläşkä başlap, şuniŋğa muvapiq seliqlarniŋ asasiy türliriniŋ päqät 20 payizinila tšläşkä başlidi.
Quş šstürüş fabrikiliri dšlät täripidin äynä şundaq yardämgä egä bolğandin keyin sür°ätlik täräqqiy etişkä başlidi vä mäzkür sahağa investitsiyalärnimu җälip  qiliş imkaniyiti päyda boldi. Şuniŋ nätiҗisidä keyinki on jilda 56 quş fabrikisi äsligä kältürüldi vä šz paaliyitini qaytidin başlidi, bäş yeŋi quş fabrikisi selindi. Şuniŋ arqiliq sanaät asasida quş šstürüş fabrikiliridiki quş sani 1,4 hässä kšpiyip, hazir 14,3 millionğa yätti. Täbiiyki, quş mähsulatini yetiştürüş kšlämimu kšpäydi. Mäsilän, moşu vaqit içidä tuhum yetiştürüş 2,8 hässä kšpiyip, hazir 2,4 milliard danigä yätti vä bu mämlikät ahalisiniŋ tuhumğa bolğan ehtiyaҗini qanaätländürüş problemisini  helä däriҗidä häl qildi.  Quş gšşini yetiştürüş kšlämimu kšpäydi. On jilda u 2,8 hässä kšpiyip, hazirqi vaqitta 94 miŋ tonniğa yätti. Biraq, şuniŋğa qarimay, içki bazarniŋ quş gšşigä bolğan ehtiyaҗini toluq qanaätländürüş problemisi heliğiçä häl qilinmayvatidu. Biz hazir җumhuriyät ahalisiniŋ moşu mähsulatqa bolğan ehtiyaҗiniŋ päqät 45 payizinila qanaätländürüvatimiz.
Dšlät sanaät asasida quş šstürüş sahasiniŋ täräqqiy etişini tehimu çapsanlitiş üçün härtäräplimä yardäm qilivatidu. Җümlidin saha ihtisatniŋ agrar sektorini täräqqiy ätküzüşniŋ äŋ muhim yšnilişliriniŋ biri däp etirap qilindi vä uniŋğa «KazAgro» milliy holdingi arqiliq imtiyazliq nesiyä berilivatidu. Һazir sahani dšlät täripidin qollap-quvätläş mehanizmini tehimu mukämmälläştürüş җäriyani ketip baridu vä u kšp җähättin işlävatqan quş fabrikilirini yeŋilaşqa häm ularni tehnikiliq vä tehnologiyalik җähättin qayta җabduşqa nişan qilinidu. Bu bolsa, hazir mämlikättä ämälgä aşuruluvatqan Sür°ätlik industrial-innovatsiyalik täräqqiyat programmisiniŋ rohiğa toluq mas kelidu.
Ändi quş šstürüş sahasida moҗut problemilarğa kälsäk, tšvändiki mäsililärni atap kšrsitiş orunluq:
Birinçidin, bu quş fabrikilirini yäm bilän turaqliq täminläş problemisiniŋ häl qilinmayvatqanliği. Muamilidiki mäbläğniŋ tapçilliği ularğa hosul jiğişturuş mävsümidä yeŋi hosulğiçä lazim bolğan yämni täyyarlaşqa imkaniyät bärmäyvatidu. Nätiҗidä quş fabrikiliri bahalar mävsümgä muvapiq šzgärgän vaqitta yäm setivelişqa mäҗbur bolmaqta, bu bolsa, täbiiyki, mähsulatniŋ täŋ närqigä sälbiy täsirini yätküzüvatidu. Dšlät yäm fondini vuҗutqa kältürüş moşu ähvaldin çiqişqa imkaniyät yaratqan bolar edi. Çünki uniŋ resurslirini näq aşliq bahasi aşurulğan vaqitta paydiliniş kšzdä tutulğan. Täkitläş keräkki, mundaq norma «Dan toğriliq« qanundimu šz äksini tapqan.
İkkinçi päyt — bu elimizda arilaşma yäm çiqiriş sanaitiniŋ täräqqiy ätmigänligi. Näq şuniŋ kesiridin här bir quş fabrikisi qoşumçä çiqimlarğa uçrap, hususiy arilaşma yäm çiqiriş tsehlirini selişqa mäҗbur bolmaqta. Bu problemini häl qiliş üçün dšlät arilaşma yäm sanaitini äsligä kältürüş boyiçä kompleksliq çarilärni kšrüşi keräk, däp oylaymän.
Üçinçidin, elimizda quş egiliginiŋ näsillik asasi tamamän yoq. Mälumki, märkäzläştürülgän ihtisatniŋ gumran boluşi bilän, җumhuriyätniŋ ilgärki näsillik egiliklirimu gumran boldi vä biz hazir näsillik mähsulatni çättin kältürüşkä mäҗbur boluvatimiz. Bu mäsilini häl qiliş üçün dšlät täripidin tegişlik qollap-quvätläş çarilirini kšrüş vä näsillik egiliklärni vuҗutqa kältürüş җäriyanini räğbätländürüş şärt.
Kadrlar vä mutähässislärniŋ käskin tapçilliğimu quş egiliginiŋ käskin problemiliriniŋ biri bolup hesaplinidu. Aliy oquş orunlirida saha üçün kadrlar bilän mutähässislär nahayiti az täyyarlinidu. Oqup bilim alğanlar bolsa, mutähässisligi boyiçä işlimäydu, yäni kadrlarni turaqlanduruş problemisimu käskin turmaqta. Bu mäsilidimu dšlät täripidin eniq çarilär kšrülüşi keräk.
Qazaqstan Quş šstürgüçilär ittipaqi juqurida qäyt qilinğan barliq mäsililärni tegişlik dšlät organliriniŋ diqqät-etivariğa yätküzdi. Ular iҗabiy häl qilinsa, җämhuriyätniŋ quş šstürüş sahasi yeŋi pällilärgä kštirilidu vä şuniŋ arqiliq mämlikätniŋ ozuq-tülük behätärligimu küçäytilidu, däp oylaymän.
Ruslan ŞÄRİPOV,
Qazaqstan Quş šstürgüçilär ittipaqiniŋ prezidenti.
Astana şähiri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ