Turan duniyasi üçün säkparä

0
1 055 ret oqıldı

Ägär adämniŋ müҗäz-hulqi kämtar, qabiliyiti juquri däriҗidä bolsa, u yeşidin, millitidin vä qäyärdä yaşavatqanliğidin qät°iy näzär, kšpçilik hšrmitigä sazavär bolidiğanliği eniq. Buni «Turan duniyasi» җämiyätlik fondiniŋ räisi Karlin Nurdun oğli Mähpirovniŋ hayat yolidin oçuq kšrüşkä bolidu.U 2003 — 2006-jilliri Bostandıq nahiyälik Uyğur etnomädäniyät märkizigä rähbärlik qilğanda nahiyä tärkividiki Almagül, Geologstroy, SMU-15, Orbita, Bağanaşıl, Kazahfil'm, Alatav, Bostan, VDNH, Kšktem mähälliliridiki uyğur җamaätçiliginiŋ beşini qoşup, kšpligän tilğa alarliq çarä-tädbirlärniŋ täşäbbuskari boldi. Uniŋdin taşqiri, mädäniyät märkizi turaqliq halda ihtisadiy täminati naçar aililär bilän jitim balilarniŋ beşini qoşup, ularğa maddiy җähättin yardäm kšrsitip käldi. Şunimu alahidä täkitläp štüş lazimki, Karlin şu jilliri «Uyğur avazi» gezitiğa muştiri toplaşqimu paal arilişip, Bostandıq nahiyäsidä gezit oquğuçilar saniniŋ šsüşigä çoŋ hässä qoşti. Һazirmu qol qoştirip oltarğini yoq. Toy-tškün, näzir-çiraq vä başqimu muyumlarda imkaniyitiniŋ yetişiçä, gezitimiz muştiriliriniŋ kšpiyişigä at selip kelivatidu.

Ändi 2007 – 2010-jilliri Almuta şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ iҗraiy mudiri bolup işligändimu millitimizgä näp beridiğan talay izgü işlarni ämälgä aşurdi. Milliy iptiharimiz, uluq namayändä Ähmätҗan Qasimiyniŋ tuğulğininiŋ  —  95, yalqunluq şairimiz Lutpulla Mutällipniŋ 75, uluq mutäpäkkürlirimiz Muhämmät İmin Buğraniŋ — 110, Abduqadir Damollamniŋ 150 jilliği, türkiy tilliq häliqlärniŋ änҗumani vä başqimu muhim mädäniy çarä-tädbirlär äynä şular җümlisidindur. 2010-jili bolup štkän türkiy tilliq häliqlärniŋ änҗumanida alğa sürülgän asasiy ğayä —  türkçilik ideyasi Karlinğa alahidä täsir qilip, uniŋğa ilham beğişlidi. Uniŋ türkçilik ideyagä bolğan tälpünüş- intilişini bayqiğan kšrnäklik filosof alim, heli märhum Nurmähämät Ayupov  yol-yoruq kšrsitip, näzär dairisiniŋ käŋiyişigä yšniliş bärdi. Uni umumyüzlük işlarğa tutuş qilişqa dävät qildi. Karlinniŋ arzu-armini ulğuyup, ändi šzimu til bilän yätküzüp bolmaydiğan bälänt käypiyatta bebaha işlarğa tutuş qilişqa bäl bağlidi. 2011-jili «Turan duniyasi» җämiyätlik fondini täşkil qildi. Şuniŋdin etivarän türkçilikkä yeqin adämlär bilän munasivät bağlap, türkiy tilliq häliqlärniŋ tilini šzlügidin ügändi. Türkiy häliqlär toğriliq rus, qazaq vä latin yeziğida yezilğan mälumatlarni toplap, tählil qildi. Türk duniyasiniŋ namayändiliriniŋ tävälludlirini štküzdi. Moşu yeqinda türkiylär ailisidiki barliq häliqlär toğriliq mälumatnamä harakterdiki «Türk duniyasi» kitavini uyğur tilida näşirdin çiqardi. Uniŋda pütkül türkiy tilliq häliqlärniŋ qedimiy tarihi, bay etnografiyasi, milliy mädäniyiti vä qarimu-qarşiliqlarğa tolup-taşqan etnosäyasiy şäkilliniş җäriyanliri tezisliq bayan qilinğan. Şundaqla mäzkür toplamda, başqa kšpsanliq türkiy häliqlärgä ohşaşla, uyğurlarniŋ kelip çiqiş tarihi, etnosäyasiy särgüzäştiliri, milliy dšlätliri, iҗtimaiy- mädäniy täräqqiyat basquçliri, urpi-adät vä än°äniliri qatarliq kšpmänbälik alahidilikliri eniq tarihiy faktlar asasida tählil qilinğan. Karlinniŋ qäyt qilişiçä, ana mäktäpni saqlap qalsaq, Yättisuda istiqamät qilivatqan uyğurlar millät süpitidä saqlinip qalidu. Äynä şu mähsättä, «Turan duniyasi» fondi kelär jili «Aka-uka Musabaevlar vä uyğur maaripi» namliq çoŋ häҗimlik kitapni çiqirişni niyät qilivetiptu. Mähsät — Musabaevlarniŋ rohini saqliğan halda, ularniŋ milliy maarip ideyasini tiҗarätçilirimizgä siŋdürüştin ibarät.

Karlin Mähpirov üçün uyğur, qazaq, türk, šzbäk, tatar vä başqa türkiy tilliq häliqlär bir-birigä qandaş-qerindaşlar, täğdiri bir tuqqanlar süpitidä qimmätlik. U šz paaliyitidä türkiy häliqlärniŋ birligini saqlaşqa pütün küç-qudritini särip qilip kelivatidu. Män moşu mavzu hususida uniŋ bilän helä uzaq sšhbätläştim. Rastimni eytsam, meni «Karlin şunçä ähbaratni nädin alidekin?» degän oy helidin beri bearam qilip jürätti. Gäpara uniŋğa şu soalni qoydum. U türkiy tilliq häliqlärniŋ tilini šzlügidin üginip, hazir şu tillarda häm rus vä latin yeziğida yezilğan materiallarni üzmäy oquydiğanliğini eytti. Sšhbät җäriyanida män Karlinniŋ qaysila mäsilidä pikir qilmisun, näzär dairisiniŋ käŋligini, pikir qilişiniŋ çoŋqurluğini, zehniniŋ štkürlügini yänä bir qetim bayqidim.

— 2009-jili hälqimizniŋ beşiğa eğir künlär çüşkändä, Türkiyadiki 100 miŋ türk qerindişimizniŋ vä Qirimdiki qirim-tatarliriniŋ bizgä hisdaşliq bildürüp, namayişqa çiqişi meni qattiq tävrändürdi, — däydu u sšhbätara. – Äşu namayişni uyuşturğan  qirim tatarliri bilän därhal alaqä bağlap, ularniŋ mundaq härikätkä berişiğa nemä säväp bolğanliğini soridim. Ular šzliriniŋ Milliy mäҗlisi nizamnamisiniŋ 4-punktida «Türkiy häliqlärniŋ hämkarliği häm ularni qollap-quvätläş», däp eniq kšrsitilgänligini häm şuniŋğa ämäl qilğan halda namayiş uyuşturğanliğini eytti. Türkiyadiki “Türk oçaqliri” vä “Saadät” partiyasiniŋ rähbärlirimu zamanisida türk duniyasiniŋ karvan beşi bolğan uyğur qerindaşliriniŋ beşiğa kün çüşkän päyttä, qarap turalmiğanliğini häm bu hildiki paaliyätlirini härgiz tohtatmaydiğanliğinini qäyt qilişti. Bu gäplärni aŋlap, bäk hayaҗanlandim vä şuniŋdin keyin «Turan duniyasi» fondini täşkil qilişqa qättiy bäl bağlidim. Türkiy tilliq häliqlärniŋ kelip çiqiş tarihini, tilini, mädäniyitini çoŋqur üginişkä tiriştim. Meniŋ üçün yeŋi bir duniya eçilğandäk boldi.

Karlin Mähpirov hemişäm җämiyätlik işlarniŋ beşida. Türkiy häliqliriniŋ Duniyaviy assambleyasiniŋ äzasi, «Türk älemi» vä «Beybitşilik älemi» җämiyätlik täşkilatliri häm ҖUEM yenidiki Jigitbaşliri keŋişi bilän yeqin hämkarliqta paaliyät elip berivatidu. Qisqisi, «papkisiz» lavazim-väzipilär yetip aşidu. Karlindiki yänä bir alahidilik, u vaqtini ünümlük paydilinip, hämmigä ülgirişkä adätlängän. Bu äsnadiki çoŋ-kiçik sorunlarda uni kšpiräk kšrgäçkimu, härqetim uniŋ tädbirçan, täşkilatçi süpitidä hälqimiz üçün tehimu zor hizmätlärgä layiq insan ekänligini his qilimän.

Millätpärvär, vätänpärvär, häliqpärvär degän ibarilär moҗut. Bu ibarilär Karlinğa toluq täälluq, uniŋğa şundaqla hämmidin juquri turidiğan insanpärvärlik yeqindur. U pat-patla hälqimizniŋ muŋluq štmüşi, ğämkin bügüni häm ğuva ätisi häqqidä tüvi yoq şerin oy-hiyallarğa çškidu. Şunda uniŋ päqät türk duniyasiğila ämäs, uyğur duniyasi üçünmu säkparä bolup jürgänligini sezisän.

— Bilişimçä, hazir Türkiyadä 25 miŋğa yeqin uyğur yaşaydu, — däydu u ana til, ana mäktäp vä milliy täräqqiyat häqqidä oy bšlüşüp. – Äpsus, ularniŋ täŋdin-tolisi ana tilini yetük bilmäydu. Säväp, ana tilida mäktäp yoq. Özbäkstanda ähval tehimu paҗiälik. U tävädä yaşavatqan uyğurlirimiz zavalliqqa qarap yüzländi. Räsmiy mälumatlar boyiçä, Qirğizstanda moşu kündä 50 miŋ uyğur yaşaydu. Bäzidä maŋa ularniŋ keläçigi häqqidä oy-hiyallar šz ilkigä elip, aram bärmäydu. Çünki uyğur yaşliriniŋ hämmisila degidäk bir-biri bilän rus tilida muamilä qilişidu. U yärdimu ana tilini saqlap qalğidäk mäktäp yoq. Ändi biz häväs bilän qaraydiğan Evropida 13 miŋ uyğur turidu. Ularniŋmu ikki ävlattin keyin yiltizi qurup ketiş ehtimali bar. Tarihiy vätinimizdä bolsa, milliy puraq härqandaq şaraitta saqlinip qalidu. Sävävi, millätniŋ immuniteti bar, demäk, härqandaq kesäl ularğa juqmaydu. Ändi Qazaqstan diyarida šzimizniŋ milliy alahidiliklirimizni, җümlidin ana tilimizni, milliy maarip, ädäbiyat vä sän°itimizni saqlap, rivaҗlanduruşniŋ asasliq şärt- şaraitliri yaritilğan. Amma biz moҗut imkaniyät-mümkinçiliklärdin toluq paydilinişni bilmäyvatimiz. Mälumki, štkän äsirniŋ 90-jilliri Uyğur teatriniŋ rekonstruktsiyasi qolğa elinğanda, tiҗarätçilirimiz, ziyalilirimiz, sän°ätkarlirimiz, uyğur җamaätçiligi säpärvärlikkä kelip, «Uyğur teatrini başqilar häväs qilğidäk däriҗidä selişimiz keräk», degän ideya astida birläşti. Oçuğini eytsaq, u çağda «birlişäyli» degän ideyamu bolmiğan. Bu pütünsürük häliq härikitigä aylinip kätti häm arimizdiki talaş-tartişlarmu tügidi.  «Ändi nemä qilişimiz keräk?», degän soal hämmimizni bearam qilidiğini täbiiy. Meniŋçä, tiҗarätçilirimiz, ziyalilar, häliq birläşkän halda, «Uyğur šyini» selişni qolğa elişi keräk. U šyniŋ birinçi qävitidä sän°ät galereyasi, aşhana, kafe, ikkinçi qävitidä 200 adämgä molҗalanğan zal vä sähnä boluşi lazim. Ändi üçinçi qäviti mehmanhana üçün aҗritilsa. Şuniŋ bilän billä, bu šyniŋ yenida kitaphana, ana tilini ügängüçilär üçün yäkşänbilik mäktäp vä härhil sän°ät šmäklirini eçişqimu bolatti. Mana uşbu ideya birligimizni  tehimu mustähkämläşkä türtkä bolatti. Kšrnäklik hoquqşunas alim, märhum Änvär Һaҗievniŋ tääbiri bilän eytqanda, «Şähsiyätçiliktin umumiy mänpiyätlär paydisiğa qädäm taşlişimiz keräk».

Karlin Mähpirovniŋ besip štkän hayat musapisimu dağdam bolmidi. Anisi Tohtihandin ätigän ayrildi, ğämgüzar ana bari-yoqi 39 jil šmür sürdi. Atisi Nurdunmu uzaq yaşimidi, 59 yeşida yoruq duniya bilän vidalaşti. Şundimu täğdir Karlinniŋ bähit-amitini yeqindin eytiptu. Qiyinçiliqlarğa bärdaşliq berip, ottura mäktäpni tügitipla, Taşkänt şähiridiki Yeza egiligi institutiğa oquşqa çüşti. Aliy bilimlik mutähässis süpitidä җänubiy paytähtimizdiki zavod-fabrikilarda ünümlük işläp, ilğarlar sepidin kšründi. Ariliqta tiҗarättimu šzini sinap kšrdi. Jügrük jillar ğuyuldap štüşkä başlidi. Karlinniŋ dohtur käspini egiligän Mahinur isimliq qiz bilän yultuzi yarişip, ailä quruşti. Öz novitidä, Mahinurmu yoldişiğa här җähättin qol-qanat boluşni bildi. İkkisi ikki pärzändini qatarğa qoşup, ularni šy-oçaqliq qildi. Һazir är-ayal mehrivan bova-moma atilip, 4 nävrisiniŋ şat külkiliridin bähir alğan halda bähtiyar hayat käçürüvatidu. Rast, härqandaq adämniŋ šz ailisi, milliti häm җämiyät aldida atquridiğan hizmät-borçi barliği talaşsiz. Buni härkim härhil çüşinişimu mümkin. Amma moşu biz yaşavatqan zamanda şundaq insanlar barki, ular šzlirigä dayim büyük oy-mähsätlärni zakiliğan. Yalğuz šziniŋ ämäs, kšpçilikniŋ, hätta millitiniŋ qayğusi, därdi, ğemi bilän yaşaşni qärzi-pärzi däp çüşinidu. Män Karlinni işäşlik halda äynä şundaq uluq pikirlär, oylar, büyük mähsätlär ilkidä yaşaydiğan äzimätlär qatarida däp çüşinimän.Undaq deyişimniŋ sävävi, u härqaçanla keläçäkkä işinidiğanliğini, bir küni bolmisa bir küni asminimizda bulutlar tarqap, quyaş paqirap çiqidiğanliğini çoŋqur işänçä- etiqat ilkidä täkrarlaydu. Kšpçilik arisida mana moşundaq işänçä otini šçärmäy, yeqip jürgän zamandişimiz Karlin Nurdun oğli Mähpirovmu bügün hayatiniŋ 50-davaniğa kštiriliptu. Biz uni uşbu qutluq küni —  yerim äsirlik tävälludi bilän qizğin täbrikläp, kšzligän iş-mähsätliriniŋ amätlik boluşiğa tiläkdaşliq bildürimiz.

Şämşidin AYuPOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ