İnsaniyätnin keläçigi KAZMUda muhakimä qilindi

0
819 ret oqıldı

Tünügün Äl-Farabiy namidiki Qazaq milliy universitetida Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Senatiniŋ Räisi Qasımjomart Toqaevniŋ qatnişişi bilän «Turaqliq insaniyätlik täräqqiyatniŋ yeŋi paradigmisi. G-Global — duniyaviy diolog ülgisi» mavzusida häliqara änҗuman eçildi. İnsaniyätniŋ alämşumul mäsililiri boyiçä duniya däriҗisidiki üçkünlük uçrişişqa duniya täräqqiyatiniŋ zamaniviy paradigmisini, keläçäkniŋ yeŋi ülgisini yasaş üçün çoŋ häliqara täşkilatlar väkilliri baş qoşti.

QazMU bilän billä änҗumanni uyuşturğuçilar süpitidä Duniyaviy sän°ät vä pän akademiyasi, Duniyaviy universitetlar konsortsiumi vä alimlarniŋ Evraziyalik ihtisadiy klubi, şundaqla Rim vä Madrid klubliri, Häliqara Yeşil Krest, çoŋ häliqara җämiyätlik täşkilatlar, aliy oquş orunliri vä fondlar boldi. Uniŋ işiğa YuNESKO, PROON, İLO, OECD, Häliqara evropiliq härikiti, Duniyaviy keläçäk täräqqiyat fondi vä başqimu häliqara täşkilatlar qatnaşti.

Mälumki, uzun jillar davamida mäzkür änҗuman Evropa vä Amerika dšlätliridä štküzüldi. Biyil täşkiliy komitetiniŋ qarari bilän Qazaqstanda, elimizdiki yetäkçi oquş orni, turaqliq täräqqiyat boyiçä BMTniŋ «Akademiyalıq ıqpal» programmisiniŋ habiğa rähbärlik qilidiğan QazMUda uyuşturuldi.

Änҗumanni Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaevniŋ qatnaşquçilarğa ävätkän täbriknamisi bilän tonuşturğaç, Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Senatiniŋ räisi Qasımjomart Toqaev açti. Prezidentniŋ täbrigidä G-Global lahiyisi regionliq vä häliqara däriҗidä ämälgä aşuruluvatqanliği, qabiliyätlik yaşlarniŋ häm җämiyätlik täşkilatlar bilän biznes qurulmilarniŋ quvätlik intellektual ihtidariğa egä ekänligi täkitländi. «Munaziriniŋ häliqara däriҗisi nätiҗidar başquruş yollirini täräqqiy ätküzüş üçün G-Globalni adämlärniŋ, resurslarniŋ vä qorşiğan muhitniŋ arisidiki šzara munasivätliridä uyğunluqni qolğa kältüridu vä sür°ätlik tänpunluqqa yetişkä aylanduridu», däp täkitlängän N.Nazarbaevniŋ täbriknamisida.

Q.Toqaev insanniŋ turaqliq täräqqiyatini vä behätärligini täminläş üçün haҗät šzgirişlär toğriliq šz pikrini otturiğa saldi vä yeŋi paradigma boyiçä on kontseptsiyani täklip qildi.

 Birinçi. İhtisadiy hizmätniŋ mäzmunidiki ävzälliklär eniqlaşni täläp qilidu. İhtisatni täräqqiy ätküzüşniŋ asasiy mähsiti — adämlär hayatiniŋ süpitigä munasivätlik: ilim-pänni täräqqiy ätküzüş, salamätlikni saqlaş, maarip, mädäniyät mäsililirini häl qiliş.

İkkinçi. Turaqliq täräqqiyatniŋ yeŋi paradigmisidiki ähmiyätlik mäsilä — ekologiyalik mäsililärni qayta bahalaş haҗät. Qorşiğan muhitni saqlaş vä täkrar җanlanduruş — tsivilizatsiyaniŋ turaqliq täräqqiyatiniŋ mäҗburiy şärti.

Üçinçi. Turaqliq täräqqiyatni täminläştä adäm kapitaliniŋ alahidä roli bar. Moşuniŋğa munasivätlik BMTniŋ «Miŋjilliqni täräqqiy ätküzüşniŋ mähsätliri» programmisini җariy qiliş vä uni 2015-jildin başlap ämälgä aşuruş ähmiyätlik.

Tšrtinçi. Adäm täräqqiyatiniŋ yeŋi kontseptsiyasi duniya dairisidiki iҗtimaiy tänpunluqni qolğa kältürüş yoli bilän bu ähvalni ämälgä aşuruş boyiçä çarilär qaraşturuluşi keräk.

Bäşinçi. Kämbäğäl ällär šzigä alahidä diqqät bšlüşni täläp qilidu, ular ihtisadiy islahatlärni ämälgä aşuridu vä säyasiy institutlarni transformatsiyaläp, turaqliq täräqqiyat yoliğa çüşüşkä härikät qilidu.

 Altinçi. Yeŋi duniya tärtivi kontseptsiyasidä duniyaviy tsivilizatsiya üçün härbir mädäniyätniŋ birdäk bahalinişida türlük mädäniyät qaidiliri šz äksini tapidu.

Yättinçi. Adämlärni, ihtisatni vä mämlikätni bir-birigä qarşi qoyidiğan ammiviy riqabätçilik paradigmisini qaytidin oylaşturuş lazim. Bu yärdä täŋhoquqluq, šzara hšrmät vä umumiy mänpiyät üçün šzara nätiҗidar hämkarliq diqqätkä elinişi şärt.

Säkkizinçi. Turaqliq täräqqiyat paradigmisi behätärlikniŋ hazirqi vä keläçäktiki hovuplirini äskä elip, yeŋi duniyaviy tärtip qeliplaşturuşni mähsät qilişi lazim.

Toqquzinçi. Behätärlikniŋ yeŋi paradigmisi: terrorizm bilän ekstremizmni qandaq tohtitiş, täräqqiyattiki šzgiçiliklärniŋ päyda boluş hovupiniŋ aldini eliş, duniyaviy säyasättiki toqunuşlarniŋ küçiyişini azaytiş häqqidä soallarğa җavap berişi keräk.

Oninçi. Turaqliq täräqqiyat demokratik içki säyasiy turaqliqni kšrsitidu, biraq uni sirttin kirgüzmäy, tarihiy täҗribini, dšlätniŋ mädäniy än°änilirini kšzdä tutuş ähmiyätlik.

Änҗumanğa tonulğan çätällik vä vätänlik ekspertlar, dšlät vä җämiyät ärbapliri, alimlar qatnişip, bilim beriş islahatlirini, ilim-pänniŋ iҗtimaiy җavapkärligini, ihtisat vä ekologiyaniŋ, iş bilän täminläşniŋ, qanunlarniŋ ävzälliklirini, behätärlikniŋ mäsilirini muhakimä qildi.

Täkitläş lazimki, änҗuman hšҗҗätliri BMTniŋ kün tärtivigä tävsiyä qilinidiğan häm insaniyätniŋ umumğa ortaq turaqliq keläçigi boyiçä häliqara täşkilatlarniŋ barliq strategiyaliq planliriğa kirgüzülidu.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ