Jüräklärdä mäŋgü saqlaydu

0
578 ret oqıldı

Vaqit häqiqätänmu aldiraŋğu ekän. Däraka Yunus oğli Yüsüpovniŋ bu pani hayattin tuyuqsiz kätkinigä qiriq kün štüp, uniŋ arimizda yoq ekänligi ändi-ändi sezilişkä başlidi.U hayat qaynamlirida tavlinip, yahşiliq bilän yamanliqni, sadiqliq bilän satqunluqni, danişmänlik bilän saddiliqni kšp kšrgäçkä, däriya käbi jüriginiŋ qatlamliridin dayimän yerilip çiqidiğan mehrivanliq uniŋ hulqi-müҗäzidiki çosluğini, toğra kesärligini tezla juyuvetidiğan. Һä, u şundaq qälbi däriya insan edi.

Däraka Yunus oğli 1947-jili Narinqolda ziyalilar ailisidä tuğulğan tunҗa oğul. Dadisi Yunus aka İçki işlar ministrliginiŋ, anisi Һenipäm hädä  Ämgäk bilän tärbiyiläş balilar koloniyasiniŋ hadimliri edi. Ular hizmitigä bağliq 1957-jili Narinqoldin Almuta şähirigä kšçüp kelidu. Därakidin keyin Tursunay, Zerhan, Remhan, Simhan vä känҗä oğli Äkräm duniyağa kelidu.

Däraka Yunus oğliniŋ baliliq dävri täŋtuşliridin heç päriqlänmäydu. Uruştin keyinki jilliri tuğulğanlarniŋ baliliq vä yaşliq dävriniŋ hilmu-hil štkälliri, çiğir yolliri ularniŋ hatirisidä helimu mäkkäm saqlaqliq.

Ottura mäktäpni tügätkändin keyin fotograflarniŋ mähsus mäktivigä kirip oquydu. Bu mäktäptimu iştiyaqiniŋ zor ekänligi bilän kšzgä çüşüp, şähär miqiyasida štküzülidiğan konkurslarğa šz ämgäkliri bilän qatnişidu. Nätiҗidä bu käsipniŋ qir-sirlirini mukämmäl üginip çiqidu. Andin härbiy säpkä çaqirtilip, Һärbiy deŋiz flotida hizmät qilidu.

Bilim elişqa tälpüngän yaş Däraka härbiy hizmättin qaytip kelip, däsläp İçki işlar ministrliginiŋ militsiya mäktividä tähsil kšridu. Uni utuqluq tamamliğandin keyin Almuta vilayätlik İçki işlar başqarmisi sotsialistik mülükni talan-tarajğa selişqa qarşi kürişiş bšlümidä inspektor bolup işläydu. Yaş inspektor yaşliq idrigi vä iqtidari bilän härqandaq väzipiniŋ hšddisidin şäräplik çiqişqa tirişidu. Bilimini tehimu mukämmälläştürüş üçün  1971 — 1976- jillirida Qazaq dšlät universitetiniŋ ädliyä fakul'tetida oqup, äla bahalar bilän tügitidu. Şuniŋdin keyin Kürti vä Narinqol nahiyäliridä, andin hayatiniŋ ta ahiriğiçä Almuta şähiridä advokatliq paaliyiti bilän şuğullinidu. Bu hil hizmätlärdä u šziniŋ bilimlik vä käsipni mukämmäl egiligän mutähässis ekänligi bilän kšzgä çüşidu vä käsipdaşliri aldida hšrmätkä sazavär bolidu. Almuta vilayätlik advokatlar kollegiyasigä äzaliqqa qobul qilinidu.

Öziniŋ adil ämgigini ataq-abroy üçün ämäs, bälki jumhuriyitimizniŋ qanun-qaidiliriniŋ izçil orunlinişiğa, dšlitimizniŋ demokratik yolidiki täräqqiyatida grajdanlarniŋ hoquqliri nahäqtin-nahäq buzulmasliğiğa, dayimän adalätlikniŋ ğalibiyät qazinişiğa barçä küç-ğäyritini, äqil-parasitini, bilimini ayimay ämgäk qilğan şähslärniŋ biri — Däraka Yunus oğli Yüsüpov edi.

Uniŋ advokatliq paaliyitidä grajdanliq hoquqini himayä qilişiğa muhtaҗ bolup kälgän yüzligän adämlär boldi. «Män җapa çäkküçilärniŋ himayiçisi», däp qoyatti u bäzidä. Uniŋ bu sšzliridä mahtiniş hissiyatliri ipadilinip tursimu, šz işini adil atquridiğan, advokatliq käspini puhta bilidiğan mutähässis ekänligini bayqaveliş täs ämäs edi.

Başliğan işini šz märrisigä yätküzüş, nätiҗisini iҗabiy häl qiliş qabiliyitigä egä ekänligi nurğunliğan kişilärgä nahayiti yaqatti. Şuŋlaşqimekin, härtäräplimä abroy-inavätlik Däraka Yunus oğlini izdäp kelidiğan tonuş vä natonuşlarniŋ sepi tolimu kšp edi.

U šz boyiğa siŋgän aliy hislätlirini šzgilärgimu siŋdürüşkä tälpünätti. Kişilärdin kšrünüp qalidiğan nadanliq, saddiliq, mädäniyätsizlikniŋ äläŋgüsini bayqap qalsa, çoŋ-kiçikligigä qarimay, naraziliğini yoşurmay üzigä eytatti.

Kimlärdu Därakiniŋ üzigä toğra eytqan häq gäplirigä ränҗip qalsa, kimlärdu kamçiliqlirini tüzäp, uniŋ aldida kšrsätmäslikkä tirişatti. Uniŋ «toğrakesärligi» birini yamanlaş ämäs, bälki mädäniyätlik boluşqa çaqiriştin ibarät edi.

Һäqiqätni eytiş keräkki, Däraka Yunus oğli җamaätçilik işliriğa paal arilişip kätkän kişi ämäs. Uniŋğa hizmiti, vaqti yar bärmätti. Lekin u taza jürigi, pak niyiti vä qälb ämri bilän šz hälqiniŋ mädäniyitigä, iҗtimaiy hayatiğa çin etiqati vä eqidisi bilän kšyünätti. Şair-yazğuçilarni, alimlarni, artistlarni, jurnalistlarni hšrmätlätti. Ularni šz hälqiniŋ danişmän pärzäntliri däp bahalatti. Yeŋi zamanniŋ äŋ qiyin jillirida birmu uyğur pärzändiniŋ koçida qelip, tilämçilik qilmiğanliği bilän mahtinatti.

Däraka Yunus oğli šz boyidiki aliy hislätlirini baliliriğimu siŋdürgän mädätkar ata. Bu hayatniŋ arqisida qalmasliği, šziniŋ ata-anisi kšrsätkän esil hasiyät vä tälim-tärbiyisini ävladidin ävladiğa davamlaşturuş — härbir ailiniŋ armini ekänligi eniq. Ularniŋ arqisidin ägäşkän tšrt pärzändini alahidä ğämhorluq bilän tärbiyilidi. Aliy bilimlik boluşiğa vä җämiyättä layiq orun tepişiğa šmürlük җüpti Parpiyäm Şämahun qizi bilän illiq-issiq şaraitlarni yaritip bärdi. On nävrä sšydi.

Balilirimu ata-anisiniŋ eqidisini bayraq qilğan halda moşu šmürniŋ qaynamlirida işäşlik qädäm taşlap hayat käçürmäktä.

Һayatqa bolğan muhäbbitini, šmürdiki armanlirini u šzi bilän baqi duniyağa elip kätti. Ändi uniŋ yarqin qiyapitini, oçuq simasini ävlatliri – baliliri, nävriliri mäŋgü saqlaydu.

Tel'man NURAHUNOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ