Nuralim bäribir Nuralimdä…

6
1 014 ret oqıldı

Äslidä mäzkür maqalä buniŋdin jigirmä jil burun yezilişi keräk edi. U çağlarda biz, yaşlar, sän°ät qaynimiğa ändila şuŋğup kirip, yaşlar sähnidä nemigä qadir ekänligimizni dälilläş üçün šzimizçä tirişip-tirmişip jürgän esil bir päytlär edi. Şundaq künlärniŋ biridä teatr rähbärligi arimizğa yeŋidin qoşulğan yaş nahşiçi Nuralim Varisovniŋ yäkkä kontsertiğa riyasätçilik qiliş väzipisini maŋa tapşurdi. Hoşalliğimda çäk yoq! Çünki Nuralim teatrğa kälmäy turup, «Arzu» häliq nahşa-ussul ansamblida, andin Çaykovskiy namidiki muzıkiliq uçiliöeda tähsil kšrüvatqan päytliridin tartipla talantliq nahşiçi vä sazändä süpitidä hämmimizniŋ etivarida edi. Şuŋlaşqa bu kontsertni häliqniŋ esida qalğidäk elip beriş üçün kšp täyyarlandim. Şu kontsertlarda meni häyran qaldurğan närsä şu boldiki, häliq nahşisi «Kakkukni», Nuralimniŋ qälimigä mänsüp «Yoluŋğa qarapni» tamaşibinlar uniŋğa qoşulup çaŋ kältürüp eytattidä, zalni kštirivetätti!  Nahşiçi bilän tamaşibinniŋ bir-birigä bolğan mundaq illiq his-tuyğular ilkidiki nazuk sezim, yüksäk muhäbbitini sähniniŋ sirtida küzätkäç härqetim äqlim lal bolatti. Uniŋ üstigä «Aman bolsun», «Dildarim», «Kšz uyqida», «Män šlürmän» käbi häliq nahşilirini burun talay aŋliğan bolsammu, Nuralimniŋ iҗrasida başqiçila yaŋrap, päqät uyğurğa has muŋ, sirliq lirikini u äҗayip maharät bilän tiŋşiğuçi qälbigä yätküzätti.  Kontsert tügigändin keyin heçkim zaldin çiqqusi kälmäy, sšyümlük nahşiçisi bilän täsliktä hoşlişatti. «Buğdayniŋ banisida qarimuq su içkändäk», Nuralim arqiliq bizmu quçaq-quçaq güldästilärni kštirişip, šyümizgä üstün käypiyatta qaytattuq. Duniya yarilişidin tartipla nahşa yaralğan, nahşa – miskin kšŋüllärgä mälhäm beridiğan qudrätlik bulaq. Kündä ämäs, lekin künidä gšzäl sän°ät duniyasida yüz beridiğan mšҗüziniŋ guvaçisi bolğaç, kštiräŋgü roh, üstün käypiyat, hayaҗan içrä kšzlirimdin domulap çüşkän yaş tamçilirini tohtitalmay qalğan hal buniŋdin birnäççä jil ilgiri Türkiyaniŋ Stambul şähiridä täkrar sadir bolğan edi. Türk mädäniyiti mäyrimigä qatnaşqan Uyğur teatriğa vakalätän birtürküm artistlar hälqimizniŋ räŋmu-räŋ qedimiy sän°itini namayiş qildi. Häyriyat, novät Nuralim Varisovqa berildi. Däsläp uniŋ iҗrasidiki birtürküm häliq nahşiliridin tamaşibinlar bährimän boluşti. Andin şu künki kontsertniŋla ämäs, bälki mäzkür häliqara festival' ğayisiniŋ tügünini yäşküçi – Nuralimniŋ  iҗrasida «Ana Türkstan» (Şeräli Җoraevniŋ iҗadidin) nahşisi yaŋridi:

Özbäk, qirğiz, qazaq, sartimsän,

Uyğur, tatar, türkmän türkimsän!

Taҗik, azar, oğuz šzäŋsän.

Bir Anidin tarqalğandursän…

Qäddiŋ kštär, Ana Türkstan!!!

Bir-biriŋdin aҗrimiğin heç,

Tügünlärni birlişip yäş,

Qerindaşlar, heç bolmisun, käç…

Qäddiŋ kštär, Ana Türkstan!!!

Һä, Nuralim bir anidin taralğan barliq türkiy häliqlärni dostluqqa, inaqliqqa dävät qilğuçi bu nahşini u küni şundaq iҗra qildiki, pütün oy-hiyali, härbir qädimi, sšzlärdiki urğu, tamaşibin zaliğa mäyüs beqişliri nahşiniŋ mäzmunini tehimu  beyitqan halda, päqät uniŋ šzigila has yüksäk maharät bilän yaŋridi. Nahşa ävҗigä çiqqanda  täräp-täräptin «çok gšzäl!», «çok täşäkkür!» degän avazlar aŋlinip, härhil mämlikätlärdin täşrip buyrup, zalni tolturup oltarğan yüzligän sän°ätkarlar, miŋliğan Stambul tamaşibinliri orunliridin turuşup, güldiras alqişlar bir hazağiçä nahşiçini sähnidin qoyup bärmidi… Bu nahşa teatrimizniŋ Özbäkstan, Qirğizstan, Türkmänstan, Tatarstan (Rossiya), ŞUAR, Vengriya, Finlyandiya, Singapur ohşaş mämlikätlärgä bolğan iҗadiy säpärliridimu Nuralimniŋ iҗrasida yaŋrap, talay qälblärni lärzigä saldi…

Һä, şundaq… Bultu  Şinjaŋ-Uyğur Avtonom Rayoniniŋ daŋliq şairi Muhtär Buğraniŋ «Çirayliq hekayä» namliq sän°ät keçiligi bolup štti. İkki kün davamida dağduğiliq štkän äşu käçlärdä Nuralim şairniŋ täklivigä benaän, uniŋ «Ahirqi qar» namliq yeŋi nahşisini (kompozitori – Dilşat Änvär Avamislim) ürümçilik tamaşibinlar diqqitigä havalä qildi. İnternet sähipilirini kšzdin käçürgidäk bolsiŋiz, qerindaşlirimizniŋ sšyümlük nahşiçisiğa yolliğan sansiz jüräk sšzliri bilän sämimiy tiläklärniŋ şahidi bolisiz.

Nuralimniŋ nahşilirini sšyüp tiŋşaydu, uniŋ siri nemidä? Bu soalğa addiyla җavap berişkä bolidu. Nuralimniŋ nahşiliri tiŋşiğuçi qälbini oyğitidiğan sšz qudritigä egä! Һäqiqätän şundaq. U –  şairanä qälb egisi,  u şeir tallaşni bilidu! U – şeirni, sšzni his qilişni bilidu häm, äŋ muhimi,  Nuralim därt bilän küyläşni bilidiğan yetük sän°ätkar! Uniŋ härbir nahşisini yahşiliq bilän yamanliq, dost bilän düşmän, ata bilän ana, sšygän yar, qerindaş, tuğulğan jut, härhil täğdirlär, hayat, vätän qädrini mädhiyiläp hekayä qilidiğan birpütün sähnä äsäri teriqisidä qobul qilimiz. Şuŋa Nuralim Varisov iҗrasidiki nahşilarni biz täşnaliq bilän kütimiz, šzimizni qiynavatqan türlük soallarğa җavap izdäymiz, täsälla tapimiz. U nahşilardin kšŋlimiz qenip su içidu. Çünki zamaniviy şeiriyitimizniŋ jirik namayändiliri şeirliriğa näpislik berip, nazuk lirika bilän suğirilğan äҗayip nahşilar Nuralimniŋ bügünki bay repertuariniŋ mälum bir qismi bolup hesaplinidu.

Nuralimniŋ iҗadiy paaliyitidä, älvättä, Ana mavzusi asasiy orunni egiläydu:

Seğinip häsrättä qaldim,

Kšydi jürigim bügün.

Anilar bolsun aman däp,

Tiligim şudur bügün.

Yaş turup  häsrättä qaldim,

Ötmüşkä zar boldum bügün.

Päpiläp ärkä šstärgän,

Aniğa zar boldum bügün.

Män jiraq çšllärdä qaldim,

Taŋlarğa yar boldum bügün.

«Bulbulum» — däp ärkilätkän,

Ünüŋgä zar boldum bügün.

Qaraŋa, bu addiyğina misralarğa qançilik seğiniş vä häsrät ahaŋliri qaçilanğan. Altä pärzänt tepip, bu hayattin tolimu ätigän kšz jumğan šziniŋ Ayimhan isimliq anisini seğinip iҗat qilğan «Aniğa zar boldum» nahşisida Nuralim äynä şundaq muŋ bilän  tolğinidu. Älvättä, ägär ana hayat bolğan bolsa, vayiğa yätkän pärzäntlik borçini ada qilip, bügünki kündä bu alämniŋ barçä yahşiliqlirini şu muqäddäs aniğa täğdim qilip, ayiğiğa güldästilärni taşliğan bolar edi, äpsus…

Birnäççä jil muqäddäm hälqimizniŋ ot jüräk inqilapçi şairi Lutpulla Mutällip tävälludiğa beğişlanğan ädäbiy muzıkiliq käçniŋ instsenirovkisini yazdim. Mäzkür käçniŋ rejisseri Muhit Һezimov Lutpulla rolini heç ikkilänmäy Nuralimğa tapşurdi. Gäpniŋ oçuği, biz başta nahşiçiniŋ mäzkür rol'niŋ hšddisidin çiqidiğanliğiğa guman bilän qariduq. Lekin päqät Nuralimniŋ šzigä işäş qilğan halda,  rol' üstidä dadilliq bilän izçil işlişi nätiҗisidä, Lutpulla – N.Varisov tamaşibin vä teatr җamaätçiliginiŋ iҗabiy bahasiğa erişti.  Nuralim  Lutpulla Mutällip nahşiliridiki muŋ bilän isiyan, sunmas küçlük iradigä tolup-taşqan rohluq nahşilirini, şeirliridiki çoŋqur mäzmunni jüräktin his qilğan halda toluq  yätküzälidi.

— Һär qetim sähnigä çiqqinimda, nahayiti hayaҗanlinimän – däydu Nuralim. — Çünki gšzällikni sšyidiğan, hayatni yahşi kšridiğan, ätivalaydiğan, sän°ätni sšyidiğan nahayiti bilimlik, hayatniŋ oyman-çoŋqurini kšrgän, nahşilirimizni zehin qoyup, tallap tiŋşaydiğan, härbir nahşiniŋ sšziniŋ meğizini çaqidiğan ihlasmänlirim kšp….

Nuralim šziniŋ kšpjilliq iҗadiy paaliyitidä birnäççä qetim yäkkä kontsertlirini muhlisliriğa hädiyä qildi. Uniŋ ahirqi «Tügimäs nahşam» namliq yäkkä kontsertini Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ hizmät kšrsätkän artisti Gülnarä Sayitova ikkimiz hämkarliqta sähniläştürduq. Mäzkür sän°ät keçiligini Nuralim «Özhal» muqaminiŋ muqäddimisi bilän başlidi. Demäk, bügün teatrimizda Nuralim Varisov käbi sän°ätkarimiz bar ekän, Qadirrazi Muhämmätov, Abdrim Ähmädi, Sultan İsrayilov, Säydäkräm Tšlägänov, Nurbüvi Mämätova, Tolunay Äysarova, Nuraläm Qurvanbaqieva käbi ataqliq sän°ätkarlirimizniŋ muqam iҗra qiliş, uni tärğip qiliştiki şäräplik häm mäşäqätlik mehnätliri tügimäs nahşa teriqisidä keyinki ävlatlarğa yetidu degän sšz. Uniŋ yänä bir ispati, Nuralim Dolqun Amanbaev, Furqät Zayirov, Alimҗan Abdullaev käbi şagirtliriniŋ җor boluşida hälqimizniŋ bir jürüş nahşilirini zor iştiyaq bilän iҗra qilip, «Nava» ansambli repertuarini yänimu beyitti. Bügünki kündä Nuralim «Nava» ansambliniŋ muzıka rähbiri süpitidä ansambl'niŋ bädiiy rähbiri Niyazҗan Tursunov bilän hämkarliqta repertuar sapasiniŋ tehimu juquri bolup, tamaşibinlarniŋ ehtiyaҗidin toluq çiqiş üçün kšp işlarni ämälgä aşurmaqta.

Nuralim  ailisidimu bähitlik. Һär küni šmürlük җüpti Ruqiyäm bilän oğli İslamni maşinisiğa oltarğuzup,  A.Rozibaqiev namidiki 153-mäktäp gimnaziyasigä apiridudä,  andin teatrğa qarap yol tutidu.

—   Öyümizniŋ yenida başqa tildiki mäktäplär yetärlik. Lekin oğlumniŋ uyğur tilida bilim elişi üçün ättäy şu mäktäpkä apirimän vä uniŋ ana tilda bilim elivatqiniğa nahayiti mämnunmän. U biyil 9-sinipta oquvatidu. Ruqiyäm şu gimnaziyadä muällim. – däydu Nuralim.

…Yeqinda teatrdin qaytqan bir top tamaşibinniŋ arisidin yeşi çoŋiraq bir mštivärniŋ: «Һä, Nuralim bäribir Nuralimdä!», däp nahayiti mämnunluq bilän eytqan sšzini aŋliğinim bar. Demäk, Nuralim bu käçtimu yüzligän adämlärgä rohiy ozuq hädiyä qildi. Yaşaŋ, Nuralim! Teatrimizda çaräk äsirdin beri  šziŋizgä has yüksäk maharät arqiliq hälqimizniŋ muqäddäs sän°itini miŋliğan ihlasmänlirimizgä täğdim qilip, kšŋüllärgä mälhäm berip kelivatqan hämmimizniŋ sšyümlük sän°ätkarisiz, uyğur sähnisiniŋ bulbulisiz,  «Eren eŋbegi üşin» medaliniŋ vä «İlham» mukapitiniŋ sahibisiz! Bu künlärdä Siz älliginçi davanniŋ juqarqi pällisigä šrlidiŋiz, tävälludiŋiz mubaräk bolsun! Miŋliğan muhlisliriŋiz namidin Sizgä mustähkäm salamätlik, ailiŋizdä hatirҗämlik, bähit, iҗadiyättä tehimu yüksäk pärvazlar dayim yar bolsun! Biz Sizniŋ nahşiliriŋizğa aşiqmiz vä muhtaҗmiz!

Gülbahar NASİROVA, Uyğur teatriniŋ akteri, «Mädeniet qayratkeri» bälgüsiniŋ sahibi.

Bälüşüş

6 İzahät

  1. Nuralimnin birar atakka erishidigan bakti kalgini navak. Xalik artisi yaki madeniet kairatkeri bolushka laiyk naxshici u.

  2. Nuralim häqiqättän häliq sšyüp tiŋşaydiğan nahşiçi. Uniŋ nahşiliri adämgä aram bähiş beğişlaydiğini sšzsiz. Älbättä moşu çoŋ pällilärgä yetişiŋizni Gülbahar Nasirovadäk esil qäläm tävrätküçilär tamaşibinğa yätküzüp yazmisa ,nahşiçiniŋ tarihimu, sän'itimu addiy häliqqä yätmäs edi. Gülbahar Nasirovaniŋ yeziş uslubimu, sšz štkürligimu, häqiqätän büyük yazğuçilarğa has .

  3. Nuralim — Bu hälqimizniŋ avazi, muŋ zari vä hoşalliği. Yeŋi dävirdiki milliy hissiyatimiz. Keläçäkkä bolğan işänçä ümitimiz

  4. Alimjan aka siz kopinça sinap (kritokavat')kilip yazattiniz va şu yazginiz mana yakatti. Keyinki vakitlada pakat mahtap yazidigan boldiniz, nemişka? buninda birar savap barmu? (bu nuralim akiga amas umuman gezitka yezilgan makalilar boyiça deginim)

  5. Һšrmätlik Muhidin!/Siz maŋa akimu yaki inimu bilmidim,moşundaq murajiät qilişqa toğra käldi, käçürüŋ/. Һazirmu šz mävqä-qaraşlirimdin käçkinim yoq. Amma çoŋlarni tänqit qilğanda zamandaş dostlirim qolliğan edi, novät ularğa kälgändä män düşmän bolup çiqtim. 90 jillarda jämiyätkä nurğunliğan yaşlar kälgän eduq. Başta män mädäniyitimizdä yätkän utuqlirimizni izçil davamlaşturidiğan bir ävlat yetilip çiqivatidu däp oyliğan edim.Bäkmu hatalaşqan ekänmän. Bu järiyan hämmimizni degidäk «çoŋçi» qilivätti. Bäzirimiz pişip yetilmäyla vä šzgilärdin umumyüzlük etirap qilinmayla «uluq» boluşup kättuq. Äŋ eçinarliği, šz vaqtida tänqit astiğa elinğan çoŋlardäk biz paaliyät elip baralmiğanliğimiz,vaqit štüp aşkarä bolup qaldi! ädäbiyatimiz vä mänaviyatimizğa qoşqan ülüşimiz, oçuq eytqanda, çağliq bolup çiqti, amma šzimizgä bolğan baha qaynap, tavaqtin teşip turidu. Bu ävlattin kelidiğan hovup häm ziyan yetärlik. Bir Allağila işänçä -ümüt bar.Bälkim bizni iman-insap yeŋär!

Javap qalduruŋ