Duniya etirap qilğan Lider

0
998 ret oqıldı

1-dekabr' — umummilliy dšlät mäyrimi — Tunҗa Prezident Küni. Mäzkür mäyräm çoŋqur mäzmun-mahiyätkä egä mäyräm bolup, u Millät Lideriniŋ yeŋi dšlät — suveren Qazaqstanni quruşta egiligän alahidä ornini kšrsitidu. Mana az-kam 23 jildin buyan Qazaqstan pütkül duniyağa oçuq bolğan, uniŋ bilän härtäräplimä alaqä-munasivät ornatqan mustäqil dšlät süpitidä täräqqiy etip, җahan birläşmisi arisida šzigä has munasip orun egiläp kelivatidu. Moşuniŋ hämmisi mämlikätniŋ Tunҗa Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ dana säyasiti tüpäyli qolğa kältürülgänligi alliqaçan etirap qilinip boldi. Çünki Qazaqstan tarihi üçün häl qilğuçi päyt hesaplanğan 1991-jili Nursultan Äbiş oğli šz hälqiniŋ ärkinlikkä, mustäqillikkä bolğan kšp äsirlik arzu-arminini royapqa çiqardi.

Mälumki, härqandaq dšlättä küçlük prezidentliq hakimiyät şu mämlikätniŋ turaqliq säyasiy, iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatini täminläydu. Buniŋdin yaş Qazaqstanmu istisna ämäs. Tarihiy šlçäm bilän alğanda qisqa vaqit içidila Qazaqstan başqa ayrim dšlätlär äsirlär mabaynida baştin käçürgän täräqqiyat yolini besip štti. Atap eytsaq, mustäqil älniŋ yeŋi Konstitutsiyasi qobul qilindi, ihtisadimizniŋ җoşqun täräqqiyatiğa zämin yaratqan milliy valyuta җariy qilindi, mustäqil dšlätniŋ rämzliri — Bayraq, Gerb vä Gimn vuҗutqa kältürüldi. Mustäqillikniŋ qudrätlik qalqini — Quralliq Küçlär quruldi. Hoşna dšlätlär bilän bolğan çegarilar qanuniy räviştä räsmiyläştürüldi. Mämuriy-dšlät başquruşiniŋ nätiҗidarliq ülgisi barliqqa käldi. Һškümättin, käspiy parlamenttin, mustäqil sottin, regionlardiki šzini-šzi başquruşniŋ iҗraiy qurulumliridin ibarät bolğan dšlät hakimiyitiniŋ eniq vertikali tüzüldi. Moşuniŋ hämmisi dšlät hakimiyitiniŋ birpütün, sistemiliq mehanizmini täşkil qilidu.

Dšlät rähbiriniŋ kšp küç çiqirişi tüpäyli mämlikitimizniŋ häliqara mäydandiki abroyimu küçäydi. Şundaq ekän, Qazaqstan bügünki taŋda Evraziya käŋligidä çoŋ regional dšlät märtivisigä egä bolup, häliqara munasivätlär sistemisida muhim rol' oynavatidu vä duniya säyasitidä munasip orunğa egä boluvatidu. Җümlidin bizniŋ mämlikät BMT, EBҺT, İҺT, ŞҺT vä başqimu abroyluq häliqara täşkilatlarğa vakalätlik qilivatidu. Vakalätlik qilipla qoymay, ularniŋ paaliyitigä aktiv qatnişivatidu. Mäsilän, 2010-jili Qazaqstan Җumhuriyiti Evropidiki Behätärlik vä hämkarliq täşkilatiğa utuqluq räislik qildi. Qazaqstan räislik qilğanda mämlikät Evraziya käŋliginiŋ yeŋi tarihida däsläpki qetim 2010-jili 1-dekabr'da Astanada EBҺTqa qatnaşquçi dšlätlärniŋ sammiti štküzüldi häm Täşkilatniŋ Astana deklaratsiyasi qobul qilindi. Mana moşu ähvalmu җumhuriyätniŋ muhim ğalibiyiti vä u Dšlät rähbiriniŋ çoŋ häm kšp qirliq paaliyiti tüpäylila qolğa kältürüldi desäk, aşurup eytqanliq ämäs.

Tarihtin şundaq qeliplaşqanki, Qazaqstan — kšpmillätlik, kšpkonfessiyalik dšlät. Bügünki taŋda җumhuriyättä 130din oşuq millät vä qiriqtin oşuq konfessiyaniŋ väkili teçliqta qatar yaşap, mämlikätniŋ täräqqiyatiğa, uniŋ duniyaniŋ yetäkçi dšlätliriniŋ qataridin orun elişiğa bir kişilik ülüşini qoşup kälmäktä. Mämlikät Prezidentiniŋ dana säyasiti tüpäyli Qazaqstan štkünçi dävir qiyinçiliqliriğa bärdaşliq berälidi, ayrim ilgärki ittipaqdaş җumhuriyätlärdikigä ohşaş, «milliy pätirlärgä» bšlünüp kätmidi. Äksiçä, millätlärara toqunuşlarğa yol qoymidi, etnoslarara tšzümlük ülgisini vuҗutqa kältürdi. Şuŋlaşqimu etnoslarara munasivätlärni, tšzümlükni vä razimänlikni küçäytiş — Dšlät rähbiri säyasitiniŋ asasiğa aylandi. Uniŋ täkitlişiçä, kšpmillätlik — bu mämlikät bayliği, çünki kšpligän milliy toplarniŋ boluşi dšlitimiz täräqqiyatiniŋ asasini täşkil qilidu. Äynä şuni näzärdä tutqan Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän 1995-jili mämlikättiki säyasiy turaqliq vä millätlärara razimänlikniŋ uyutqusi bolğan Qazaqstan hälqi Assambleyasi quruldi. Kelär jili biz duniyada täŋdişi yoq vä paaliyiti җahan birläşmisigä ülgä boluvatqan mäzkür institutniŋ qurulğanliğiniŋ 20 jilliğini nişanlaymiz. Eytmaqçi, bu iş biyildin başlapla qolğa elinip, җay-җaylarda QHA paaliyitigä vä millätlärara tšzümlük mäsililirigä beğişlanğan härhil çarä-tädbirlär štzülmäktä.

Täkitläş keräkki, yetäkçi säyasätçilär, säyasätşunas alimlar, häliqara analitiklar Nursultan Nazarbaevni vaqitniŋ sinaq-hovuplirini eniq aldin-ala bilip-sezidiğan häliqara miqiyastiki jirik strateg süpitidä etirap qilmaqta. Һäqiqätänmu şundaq. Bizniŋ bu pikrimizgä Dšlät rähbiriniŋ «Nur Otan» partiyasi Säyasiy keŋişiniŋ käŋäytilgän mäҗlisidä Qazaqstan hälqigä yolliğan «Nwrlı jol — keläçäkkä başlaydiğan yol» namliq Mäktübi toluq asas bolalaydu. Mäsilän, Mäktüptiki «…Män šz täҗribämdin şuni his qilivatimänki, yeqinqi jillar alämşumul sinaqlar dävri bolidu. Duniyaniŋ pütkül tüzülüşi šzgiridu. Ayrim mämlikätlär moşu muräkkäp basquçtin štälmäydu. Bu pällidin päqät küçlük dšlätlär, җipsilaşqan häliqlärla štäläydu…» degän pikirlär Millät Liderini häqiqätänmu jiraqni kšrüşni bilidiğan, millätni mälum sinaq-hovuplarğa tegişlik җavap berişkä başlaydiğan, toğra yšniliş beridiğan rähbär süpitidä kšrsätsä keräk.

Nursultan Nazarbaev — Evraziya käŋligidiki integratsiyalik җäriyanlarniŋ baş strategi vä memarçisi. Uniŋ täşäbbusi bilän Qazaqstan, Rossiya vä Belarus'niŋ Bajhana ittipaqiniŋ häm Evraziya ihtisadiy käŋliginiŋ quruluşi, şundaqla kelär jili yanvar'din başlap Evraziya ihtisadiy ittipaqiniŋ šz paaliyitini başlişi juquridiki pikrimizniŋ ispatidur. Şuni işäşlik eytalaymizki, bügünki taŋda Qazaqstan Һämdostluqniŋ vä yeqinda qurulğan Evraziya ihtisadiy ittipaqiniŋ baş ihtisadiy başlamçisi, Evraziya häm Märkiziy Aziya lideri, regiondiki җoşqun täräqqiy etivatqan dšlät. Moşuniŋ hämmisi Prezidentniŋ rähbärligi tüpäyli yüz berivatidu. Şundaqla bu Dšlät rähbiriniŋ 2020-jilğiçä bolğan dävirgä bälgülängän Sür°ätlik industrial-innovatsiyalik täräqqiyat programmisiniŋ nätiҗisidur. Mälumki, mäzkür programmini ämälgä aşuruş dairisidä nurğunliğan karhanilar paydilinişqa berildi, ahaliliq punktlar avatlaşturulup, ağriqhanilar, mäktäplär, başqimu iҗtimaiy-mädäniy ob°ektlar selindi, avtomobil' yolliri tärtipkä kältürüldi. Nurğunliğan iş orunliri vuҗutqa kältürülüp, miŋliğan qazaqstanliq turaqliq tapavätkä qol yätküzdi. Nätiҗidä ahaliniŋ turmuş däriҗisi yahşilinivatidu.

Һäqiqätänmu bügünki Qazaqstan — u iҗtimaiy-ihtisadiy islahatlar boyiçä Mustäqil Dšlätlär Һämdostluğida vä Şärqiy-Җänubiy Evropida aldinqi orunda turidu. Ändi ihtisadiy šsüş sür°iti boyiçä duniyaniŋ yetäkçi dšlätliriniŋ kiridu. Mämlikätniŋ altun-valyuta rezervi 100 milliard dollardin eşip ketidu. Älvättä, moşuniŋ hämmisi Tunҗa Prezidentniŋ toğra ihtisadiy islahat yollirini tallavalğanliğiniŋ eniq nätiҗisi.

Һazir bolsa, Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bilän mämlikitimizniŋ utuqluq täräqqiyatqa yol kšrsätküçi mäş°älgä aylanğan «Qazaqstan — 2050» Strategiyasi ämälgä aşuruluvatidu.

Һeçkim üçün sir ämäski, Astana Prezidentimiz qolğa kältürgän kšpligän tarihiy ğalibiyätlärniŋ rämzi bolup hesaplinidu. Bügünki taŋda Astana kšrkäm vä pütkül duniyaniŋ kšzi qadalğan şähär. Uniŋda häliqara ähmiyätkä egä kšpligän çarä-tädbirlär, sammitlar, qurultaylar, forumlar turaqliq štküzülüp kälmäktä. Ändi bolsa, Astana 2017-jili štküzülidiğan Duniyaviy kšrgäzmigä härtäräplimä täyyarliq kšrmäktä.

Dšlät rähbiri bu qetimqi Mäktübidimu «EKSPO» kšrgäzmisigä tohtilip štti. Mäsilän, uniŋda «…EKSPO-2017» kompleksiniŋ quruluşini davamlaşturuşqa hazirniŋ šzidä ävätilgän 25 milliard täŋgigä qoşumçä 2015-jili nesiyäläş üçün 40 milliard täŋgä aҗritişni tapşurimän», däp täkitläp, Duniyaviy kšrgäzmini štküzüşniŋ dšlät miqiyasidiki väzipä ekänligini bildürdi.

Qisqisi, paytähtniŋ mäzkür kšrgäzmini štküzüş җayi süpitidä tallavelinişi, sšzsizki, Qazaqstanniŋ duniya birläşmisidä munasip orunni egilävatqanliğini, Dšlät rähbiriniŋ bolsa, hämmä etirap qilğan alämşumul miqiyastiki rähbär ekänligini yänä bir qetim tästiqligän bolsa keräk. Һäqiqätänmu «EKSPO-2017» kšrgäzmisiniŋ Astanada štküzülüşi җumhuriyät üçün çoŋ utuq, uniŋ җoşqun täräqqiy etivatqanliğiniŋ ispati.

Hulläs, duniyadiki yetäkçi dšlätlär rähbärliriniŋ, kšpligän säyasätçilärniŋ etirap qilişiçä, Nursultan Nazarbaevniŋ šz eli aldidiki tarihiy hizmiti şuniŋdiki, u qaçandu-bir vaqitta çoŋ imperiyaniŋ ham äşiya yätküzüp bärgüçisi hesaplanğan җumhuriyätni şäkillängän, närq ihtisadi täräqqiy etivatqan, duniya birläşmisi etirap qilğan vä hesaplişidiğan mämlikätkä aylandurdi. Şuŋlaşqimu uni analitiklar Petr İ, Djordj Vaşington, Mustafa Kemal Atatürk, Şarl' de Gol', Margaret Tetçer vä šz eliniŋ tarihida şanliq iz qaldurğan başqimu birqatar tarihiy şähslärniŋ qatariğa qoymaqta. Һäqiqätänmu bu heçqandaq ispat-dälilni täläp qilmaydiğan aksioma.

Şšhrät MÄSİMOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ