Dostluğimiz yaraşqan

0
886 ret oqıldı

16-yanvar', düşänbä küni Astanadiki Teçliq vä razimänlik sariyida Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Räisi Nursultan Nazarbaevniŋ räisligidä «Qazaqstan hälqi Assambleyasidin saylinidiğan Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisi deputatliriniŋ novättin taşqiri saylimi» kün tärtivi bilän Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ novättin taşqiri 18-sessiyasi eçilidu.
Äzäldin qazaq diyari šziniŋ mehmandostluği bilän päriqlängän. Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev šziniŋ bir nutqida «Bizniŋ elimizniŋ mustäqilliginiŋ tarihi — bu Qazaqstanda istiqamät qilivatqan barliq millätlär dostluğiniŋ jilnamisi. Çünki ular Qazaqstan dšlätçiliginiŋ şäkillinişigä, elimizda qeliplaşqan šz ara razimänlik bilän dostluqniŋ tehimu täräqqiy etişigä ülüş qoşuvatqanliği bilän alahidä hšrmät-ehtiramğa egä», däp täkitligän edi.
Äynä şu razimänlik bilän dostluqqa mustähkäm kšrük boluvatqan Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ aldimizda bolidiğan sessiyasidä uniŋ işrakçiliri QHAdin kšrsitilgän namzatlarni Parlament Mäҗlisiniŋ deputatliğiğa saylaydu. Ularniŋ arisida elimizda iҗil-inaq yaşavatqan başqa millätlärniŋ väkilliri bilän bir qatarda җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät märkizi başqarmisiniŋ äzasi, İV qetim saylanğan Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputati Murat Ähmädievniŋmu bar ekänligi diqqätkä sazavär. Moşuniŋ šzi mustäqil elimizniŋ kšp millätlik hälqiniŋ bir mähsät-muddia ätrapiğa toplaşqanliğidin dalalät beridu.
Därhäqiqät, mustäqil Qazaqstan Җumhuriyitidä 130din oşuq millät vä elät väkilliri iҗil-inaq hayat käçürüvatidu. Dšlät rähbiriniŋ täşäbbusi bilän qurulğan  Qazaqstan hälqi Assambleyasi hazir intayin aktiv vä izçil paaliyät elip berivatidu. Şuniŋ nätiҗisidä keyinki bir näççä jildin beri elimizniŋ barliq vilayätliridä vä çoŋ şähärliridä dostluq šyliri işläşkä başlidi. Ularda milliy-mädäniy birläşmilärniŋ nätiҗidarliq paaliyät elip berişi üçün haҗät bolğan barliq şärt-şarait yaritilğan: här hil millätlär tillirida nahşa-sazlar yaŋravatidu, milliy urpi-adät vä än°änilärni äsligä kältürüş vä ularni tehimu beyitişniŋ yeŋi usulliri ämäliyatta šz ipadisini tepivatidu, millätlär ara razimänlik bilän grajdanliq teçliqni asas qilğan Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Strategiyasi ämälgä aşuruluvatidu, ahaliğa dšlätniŋ içki säyasitiniŋ asasiy aspektliri käŋ çüşändürülüvatidu vä tärğip qilinivatidu.
Eytmaqçi, elimizda vilayätlik Dostluq šyi däsläp 2008-jili noyabr' eyida Almuta vilayitiniŋ märkizi — Taldiqorğan şähiridä eçilğan edi. Һazirçä Qazaqstanda tehi täŋdişi yoq nadir layihä boyiçä selinğan bu kšp sahaliq imarättä paaliyät elip berivatqan vilayätniŋ etnomädäniy märkäzliri millätlär ara vä konfessiyalär ara razimänlikni mustähkämläşkä qaritilğan işni turaqliq vä nätiҗidarliq elip berivatidu. Çünki razimänlik vä Qazaqstan hälqiniŋ tehimu җipsilişişi qandaqtu-bir ğayä ämäs, bälki hämmimizniŋ ortaq vätini bolğan mustäqil Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ täğdiri üçün muhim җavapkärçilik bolup hesaplinidu. Mundaq җavapkärçilik elimizniŋ tehimu utuqluq täräqqiy etişiniŋ, ätiki küngä bolğan işänçini mustähkämläşniŋ strategiyalik amili ekänligi šz-šzidin çüşinişlik, älvättä.
Bügünki kündä Almuta vilayitidä 100din oşuq millät väkilliri bir yäŋdin qol, bir yaqidin baş çiqirip, Yättisuniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy vä mädäniy täräqqiyatiğa muhim hässä qoşuvatidu. Şuniŋ bilän billä barliq millätlär šzliriniŋ milliy mädäniyitini, urpi-adät vä än°änilirini vä, älvättä, ana tilini saqlaş vä täräqqiy ätküzüş üçün barliq şärt-şaraitqa egä. Vilayättä ziç istiqamät qilivatqan barliq millät väkillirini šz sepigä birläştürgän vä aktiv paaliyät elip berivatqan 23 etnomädäniy birläşmä vä ularniŋ nahiyälär bilän şähärlärdiki 71 şšbisiniŋ paaliyiti ammiviy ähbarat vasitiliridä  yorutuluvatidu vä etnomädäniy birläşmilärniŋ räisliri bilän aktivistliriniŋ maqaliliri turaqliq elan qilinivatidu.
Eytiş keräkki, Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasidä ävlatlar varisliği muvapiq yolğa qoyulğan. Assambleyaniŋ tärkivi här hil etnomädäniy märkäzlärniŋ vuҗutqa kelişigä aktiv qatnaşqan veteranlardin ibarät «Wlağat» däp atalğan aqsaqallar keŋişi bilän etnomädäniyät märkäzliriniŋ yaşlar qanitiniŋ aktivistlirini birläştürgän «Birlik» yaşlar assotsiatsiyasi birlişip ämälgä aşuruvatqan çarä-tädbirlär tilğa alarliqtur. Bu paaliyätlär vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ jiliğa bir qetim bolidiğan sessiyasidä vä çaräktä bir qetim štidiğan Assambleya Keŋişiniŋ mäҗlisidä turaqliq muhakimä qilinidu. Bu yärdä şuni alahidä täkitläp štüş keräkki, Almuta vilayätlik Qazaqstan hälqi Assambleyasi işiniŋ җanlinişiğa aktiv hässä qoşuvatqan җay-җaylardiki, җümlidin uyğurlar ziç istiqamät qilivatqan Panfilov, Uyğur, Ämgäkçiqazaq, Talğir, Җambul, İli nahiyälik Uyğur mädäniyät märkäzliriniŋ paaliyitimu tilğa alarliqtur. Umumän, uyğurlarğa ait җämiyätlik täşkilatlarniŋ besim kšpçiliginiŋ Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ paaliyitini җanlanduruşqa paal qatnişivatqanliği hämmimizgä mälum. Mäsilän, Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ äzasi Muhäbbät Turdieva rähbärlik qilivatqan «Mahmut Qäşqäriy namidiki Җambul vilayätlik Uyğur mädäniyät märkizi» җämiyätlik birläşmisiniŋ iş-täҗribisi başqa moşundaq milliy etnomädäniyät birläşmilirigä ülgä-nämunä qilip kšrsitilivatqanliği hoşal bolarliq ähval. Şundaqla Bahadur Sälimov başquruvatqan Җänubiy Qazaqstan vilayätlik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ paaliyitimu tilğa alarliq işlarni ämälgä aşuruvatidu.
Birjildin oşuq vaqittin bu yan Qazaqstan hälqi Assambleyasi Räisiniŋ orunbasari lavazimini җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ räisi Ähmätҗan Şardinovniŋ egiläp kelivatqanliği barliq qazaqstanliq uyğurlarğa kšrsitilivatqan hšrmät-ehtiramniŋ yarqin kšrünüşi bolsa keräk. QHAniŋ štkän jili aprel' eyida bolğan HVİİ sessiyasidä Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaevqa Qazaqstan hälqi Assambleyasi täsis qilğan «Qazaqstan halqı Assambleyasınıŋ qoğamdıq «Birlik» altın medalini» җumhuriyätlik Uyğur mädäniyät märkiziniŋ räisi Ähmätҗan Şardinovniŋ šz qoli bilän tapşurğanliği juquridiki sšzimizniŋ yarqin ispatidur. Mundaq şäräplik väzipini hälqimiz väkili täripidin ämälgä aşurulğanliği biz, uyğurlarda, alahidä pähirliniş hissiyatlirini oyğatti.
Umumän, elimizdiki millätlär ara dostluq toğriliq eytqanda, uniŋ asasiy uyutqusi Tunҗa Prezident — Millät Lideri Nursultan Nazarbaev ekänligini bir däqiqimu yadimizdin çiqarmasliğimiz keräk. «Silär moşu jillar mabaynida meniŋ җämiyättiki teçliq bilän razimänlikni mustähkämläşniŋ barliq mäsililiri bilän şähsän şuğullinivatqanliğimni bilisilär, çünki u barliq täşäbbuslarniŋ beşi, uniŋsiz heç närsä — ihtisadiy šsüşmu, birlikmu bolmaydu», dedi Dšlät rähbiri Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ bolup štkän ahirqi sessiyasidä. Һäqiqätänmu şundaq. Prezidentniŋ şähsän rähbärligi nätiҗisidä bügün Qazaqstan hälqi yeŋiliniş, innovatsiyalik industriyaläştürüş vä keläçäkkä tehnologiyalik säkräş ideyasiniŋ ätrapiğa җipsilaşti. Bu, sšz yoq, elimizdiki häliqlär dostluği bilän birlik-ittipaqliqniŋ, teçliq bilän razimänlikniŋ asasi boluvatqan duniyadiki nadir institut — Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ paaliyiti bilän çämbärças bağliqtur.

İvrayim BARATOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ