Mustäqillik künigä beğişlandi

0
593 ret oqıldı

İlmiy-ämäliy konferentsiya/ Tünügün җänubiy paytähtimizdiki Dostluq šyidä Almuta şähärlik Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ yenidiki İlmiy-analitikiliq topi, Filosofiya, säyasätşunasliq vä dinşunasliq institutiniŋ uyuşturuşi vä Almuta şähiri hakimi apparatiniŋ «Qoğamdıq kelisim» kommunalliq dšlät mähkimisiniŋ qollap-quvätlişi bilän Mustäqillik künigä beğişlanğan «Qazaqstanliq etnoslarara birlik vä razimänlik modeliniŋ metodologiyalik soalliri» mavzusida İİİ şähärlik ilmiy-ämäliy konferentsiya bolup štti. Uniŋğa kšrnäklik alimlar, säyasätşunaslar, til mutähässisliri, җämiyät ärbapliri, jurnalistlar vä şähärlik häm җumhuriyätlik etnomädäniyät märkäzliriniŋ rähbärliri, QHA җumhuriyätlik ilmiy-analitikiliq keŋişiniŋ äzaliri qatnaşti.

Konferentsiyadä qazaqstanliq etnoslarara razimänlik modelini tätqiq qilişniŋ metodologiyalik mäsililirini tählil qiliş, җämiyätlik munasivätlärniŋ etnoslarara sahasini uyğunlaşturuş boyiçä ilmiy-ämäliy pikir-täkliplär täyyarlaş vä Qazaqstan hälqiniŋ birligini mustähkämläş mäsililiri toğriliq ätrapliq sšz boldi.

Konferentsiya җäriyanida sšzgä çiqqan natiqlarniŋ kšpçiligi Qazaqstanniŋ duniyadiki täräqqiy ätkän ottuz mämlikätniŋ qatariğa kiriş üçün šz aldiğa büyük mähsätlär qoyğan halda rivaҗlinivatqanliğini alahidä qäyt qilişti. Şundaqla ular täräqqiy ätkän mämlikätlärniŋ iş-täҗribilirini bilmäy vä ularni inavätkä almay, ilmiy-ämäliy җähättin tätqiq häm tählil qilmay turup, muhimi, birligimiz bilän millätlärara razimänligimizni šzimiz saqlimay, ilmiy metodologiyalärni etnoslarara yšniliştä innovatsiyalik strategiyani qolğa kältürmäy, juqurida zikir qilinğan mähsätkä qol yätküzüş qiyin ekänligini atap kšrsätti.

Mälumki, Dšlät rähbiri šziniŋ «Nwrlı jol — keläçäkkä başlaydiğan yol» namliq Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä Qazaqstan duniyaviy ihtisatniŋ bir qismi vä geosäyasiy käskinlik oçiğiğa bevasitä yeqin turuvatqanliğini atap štkän edi. Bu qazaqstanliq etnoslarara birlik bilän razimänlik modeliniŋ puhtiliğini  täkşüräydiğan uzaq vaqitliq amil.

Umumän, mädäniyätlärara dialogniŋ paaliyät nişani yeqin keläçäktä etnoslarara mädäniy birläşmilärniŋ täşkil qilinişiğa elip kelişi vä u šz aldiğa qazaqstanliq birhilliqniŋ asasini selişi mümkin.

Şämşidin AYuPOV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ