Başlanğan iş davamlaşturulidu

0
903 ret oqıldı

Millitidin vä dinidin qät°iy näzär, addiy adäm üçün nemä keräk? Bu, birinçi novättä, teçliq vä hatirҗämlik, iş, munasip iş häqqi, šz balilirini tärbiyiläş imkaniyiti vä ularniŋ keläçigigä bolğan işänçä. Bu hämmimizniŋ arzu-armini. Mustäqilliktä štkän 20 jil içidä Millät Lideri adämlärniŋ moşu armininiŋ royapqa çiqişi üçün hämmä närsini ämälgä aşurdi. Şähärlär bärpa qilinip, ağriqhanilar, mäktäplär, balilar bağçiliri, sport vä turuşluq šy kompleksliri selinivatidu. Pensiya vä iş häqqi kšpiyivatidu, häliqniŋ paravänligi jildin-jilğa šsüvatidu — bügünki küngä qädär umumiy içki mähsulat här bir turğunğa çeqip hesapliğanda, 11 miŋ dollarğa yätti.
Mämlikättä etnomädäniyät birläşmiliri, milliy mäktäplär, teatrlar, ammiviy ähbarat vasitiliri paaliyät elip berivatidu. Qazaqstanda här bir millät šz mädäniyitini, tilini, tarihini vä milliy än°änilirini saqlap qeliş häm rivaҗlanduruş üçün çoŋ imkaniyätlärgä egä, buniŋ üçün dšlät täripidin barliq şärt-şarait yaritilğan.
Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ yeŋi statusqa egä boluşi aliy qanun çiqiriş orginida uniŋ toqquz väkiliniŋ deputati boluşida šz äksini tapti. Bu barliq millätlärniŋ väkillirigä dšlätniŋ säyasiy hayatiğa qatnişiş imkaniyitini yaritip bärdi. Mana şu tüpäyli biz Qazaqstan hälqi Assambleyasi toğriliq mähsus qanun qobul qiliş, altä җumhuriyätlik milliy teatr-kontsert täşkilati hadimliriniŋ iş häqqi kooffitsientini aşuruş, oqutuş šzbäk, taҗik häm uyğur tillirida jürgüzülidiğan mäktäplärni qazaq vä rus mäktäpliri bilän bir qatarda Bir tutaş milliy test tapşuruş reestriğa kirgüzüş vä az sanliq millätlär üçün muhim bolğan başqimu nurğunliğan mäsililärni häl qiliş inkaniyitigä egä bolduq.
Qazaqstan hälqi barliq başlanmilarda Prezidentimizniŋ täşäbbuslirini qollap-quvätlävatidu. Hälqimizniŋ birligi äynä şuniŋda däp, oylaymän. Biz bir pütün millät süpitidä paaliyät elip berivatimiz vä biz moşu hislätni šsüvatqan ävlatniŋ qälbigä siŋdürüşimiz, ularni vätänpärvärlik rohida tärbiyilişimiz keräk. Dšlät tilini täräqqiy ätküzüş häliqni җipsilaşturidiğan äŋ muhim amillarniŋ biri bolup hesaplinidu. Biz buniŋğa alahidä diqqät bšlüşimiz şärt.
Millät Lideriniŋ toğra vä izçil säyasiti tüpäyli integratsiyalik җäriyanlar eniq ämälgä aşuruluvatidu. Ularniŋ ahirqiliriniŋ biri — 2011-jili 19-dekabr'da Moskvada Bir pütün ihtisadiy käŋlikni täşkil qilidiğan şärtnamilar küçigä kirişi aldida Bajhana ittipaqi Aliy orgininiŋ mäҗlisi bolup štti. Bu ideyani bizniŋ Prezidentimiz štkän äsirniŋ 90-jilliridin tartipla otturiğa qoyğan edi vä ändi Parlament üç mämlikätniŋ qanunlirini bir şäkilgä kältürüşi keräk.
V qetim saylinidiğan Mäҗlis šz paaliyitidä juqurida atalğan utuqlarni toluq kšlämdä täŋşäydiğan normilar ihtidarini ämäliyatta iş yüzigä aşuruş üçün barliq küçini särip qilişi keräk. İV qetim saylanğan Mäҗlis qanuniy җähättin başliğan täşäbbuslarni ämälgä aşuruşni davamlaşturuş zšrür.
Qazaqstan hälqi Assambleyasidin saylinidiğan deputatlarniŋ millätlär ara razimänlikniŋ mustähkämlinişi vä suveren Qazaqstanniŋ güllinişi üçün umumiy işqa çoŋ hässä qoşidiğanliğiğa kamil işinimän.

Murat ÄHMÄDİEV,
Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ Keŋişi täripidin Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamenti Mäҗlisiniŋ deputatliğiğa kšrsitilgän namzat.

(Materialniŋ häqqi Qazaqstan Җumhuriyiti Märkiziy saylam komissiyasiniŋ 2011-jil 27-dekabr'diki №76/142-tohtamiğa muvapiq M.Ähmädievniŋ saylam fondidin tšländi).

Bälüşüş

Javap qalduruŋ