Alimni äsläş

0
470 ret oqıldı

Kšŋül tšridiki kişilär/ «Qolda bar altunniŋ qädri yoq» degän maqal bekar eytilmiğan ekän. Һayat vaqtida arilişip jürüp, mäŋgülükkä billä štidiğandäk bilinidiğan alahidä hšrmätkä egä pikirdaş, säpdaşlardin tuyuqsiz ayrilip qalğanda, bu maqalniŋ mahiyitigä yänä bir qetim kšz  yätküzgändäk bolimiz. Kommunar Talipov, Änvär Һaҗiev häm bügün män sšz qilmaqçi boluvatqan Nurmähämät Ayupov bilänmu şundaq boldi.Nurmähämät Ayupov bilän uzaq jil Abay namidiki Qazaq milliy pedagogikiliq universitetida billä işliduq. Uyğurşunasliq institutida ilgiri-keyin  işligän vä işlävatqan alimlardin ibarät bir top bolup biraz vaqit billä mäşräpmu oyniduq. Begimiz Nurmähämät boldi. Adämniŋ äqil-parasiti, çüşänçisi qançä käŋ bolsa, uniŋ adämlär bilän bolğan munasivitimu şundaq bolidiğan ohşaydu. Uniŋ birär  adämlärni yamanliğinini ämäs, hätta birärsigä ränҗiginini, hapa bolğinini bayqimaptimän. Şundaqla Nurmähämät bir adämgä heçbir minnätsiz yardämlişişni, yahşiliq qilişni adättiki bir iş hesaplatti. Buniŋ hämmisi uniŋ tärbiyisidin häm tuğma pälsäpäviy şähs süpitidiki täbiitidin bolsa keräk.  Nurmähämät uyğurniŋ än°äniviy, yäni häm milliy, häm päniy,  häm diniy tärbiyä qatar elip berilidiğan ziyaliy ailidä çoŋ bolğan. Uniŋ dadisi Ğilajdin akini, çoŋ dadisi Şavdun akini bilmäydiğan uyğur az bolsa keräk. Ularniŋ uyğur mädäniyiti, tarihi toğrisidiki šz vaqtida  «Uyğur avazi» gezitida yoruq kšrgän maqaliliri hazirmu šz qimmitini yoqatmidi. Şundaqla u HH äsirniŋ beşidiki hälqimiz içidin çiqqan äŋ jirik  alim,  şair, yazğuçi vä märipätçi Näzärğoҗa Abdusemätov bilän qerindaşliq munasivitiniŋ barliği bilän pähirlinätti.

Nurmähämätniŋ täşkilatçanliq, millätpärvärlik hususiyätliri 2009-jili tarihiy Vätinimizdä yüz bärgän paҗiäni, umumän, şu çağdiki uyğurlarniŋ säyasiy-iҗtimaiy väziyitini duniya җamaätçiliginiŋ näzärigä ob°ektiv türdä yätküzüş yolida nahayiti eniq kšründi. Mälumki, şu çağda Karlin Mähpirov vä Bähtiyar Musaevniŋ paal härikätliri nätiҗisidä Almutida çoŋ häliqara ilmiy änҗuman štküzülgän edi. Bu änҗumanniŋ ilmiy vä ideologiyalik asasini işläp çiqişta, çät ällärdin alimlarni җälip qilişta häm ularniŋ materiallirini toplap, tährirläp, näşir qilişta Nurmähämät nahayiti kšp küç çiqarğan. Bolupmu näşir qiliş işliri muräkkäplişip kätkändä, päqät uniŋ tirişçanliği vä Karlin Mähpirovniŋ qollap-quvätlişi bilän uyğur mäsilisini šz içigä alğan çoŋ häҗimlik türkiyşunasliq toplam näşir qilinğan edi.

Öz vaqtida bäzi sälbiy küçlärniŋ härikätliri bilän ayrim mätbuat vasitiliridä uyğur vä qazaq häliqliriniŋ dostluğiğa qästlik qilğan, tarihtin kelivatqan qerindaşliqni, teç häm inaq munasivätlärni buzuşqa qaritilğan maqalilar besilişqa başliğanda, män şundaq bir mätbuat vasitisiniŋ rähbirigä uçrişip, mäsilini toğra, ob°ektiv tählil qiliş haҗätligi toğrisida telefon qilğan edim. U maŋa Nurmähämätni bilidiğanliğini vä üçimizniŋ billä sšhbät štküzüş täklivini bärdi. Keyin  Nurmähämätniŋ täşäbbusi tüpäyli şu mätbuat vasitisiniŋ rähbiri bilän billä oltirip, uzaq häm җiddiy paraŋlaştuq. Şuniŋdin keyin bayiqi gezitta mundaq maqalilar berilmäydiğan boldi. Şu päyttä män uniŋ ikki häliqniŋ dostluğini qandaq qädirläydiğanliğiniŋ, hälqiniŋ täğdirigä qandaq kšyünidiğanliğiniŋ guvaçisi bolğan edim.

U ilimğa käç kälsimu, uniŋ çoqqilirini tez egiligän. Nurmähämät on jildin säl artuq vaqit içidä namzatliq vä doktorluq dissertatsiyalirini utuqluq yaqlap, uyğur hälqiniŋ içidin çiqqan birinçi filosofiya pänliriniŋ doktori unvaniğa erişkän. Äpsus, buniŋdin bäş jil ilgiri qazaqstanliq uyğurlar orni tolmas yänä bir pärzändidin ayrilip qaldi…

Bu yärdä alimniŋ ilmiy paaliyiti vä inaviti vä bäynälmilällik, millätpärvärlik hislätliri toğrisida  uniŋ  yeqin pikirdişi vä säpdişi, tuvaliq alim, professor Nikolay Abaevniŋ pikrini kältürüp štmäkçimän:

«Dlya menya on bıl pervım velikim uçenem-tengriantsem sovremennosti, v suönosti vozglavivşim vä filosofsko-metodologiçeskom plane tengrivedenie (tengriologiya) kak samostoyatel'noe napravlenie nomadistiki na vsem evraziyskom prostranstve. Doktorskaya dissertatsiya N.G. Ayupova «Tengrianstvo kak otkrıtoe mirovozzrenie» bıla zaöiöena v 2004 godu i posvyaöena religioznomu mirovozzreniyu tyurkskih narodov…

…Ot sebya mogu dobavit', çto on bıl vernım sınom uygurskogo naroda, gluboko soperejivavşim ego tragiçeskim sud'bam, çto, nesomnenno, usugubilo ego bolezn', kotoruyu on töatel'no skrıval ot okrujayuöih. Vmeste s tem, hotya on vsegda podçerkival, çto yavlyaetsya uygurom po natsional'nosti, on bıl podlinnım kazahskim uçenım, istinnım patriotom  polietniçnogo Kazahstana, provodnikom Evraziyskoy po svoey suti etnopolitiçeskoy i geopolitiçeskoy strategii sovremennogo kazahskogo rukovodstva».

Yeqinda Abay namidiki Qazaq milliy pedagogikiliq universitetiniŋ uyuşturuşi bilän türkiyşunas-alim, filosofiya pänliriniŋ doktori, professor Nurmähämät Ayupovniŋ tuğulğininiŋ 60 jilliğiğa beğişlanğan «Rohaniyliq problemiliri vä türkiy dšlätçilikniŋ şäkilliniş vä täräqqiyat mäsililiri» mavzusida җumhuriyätlik «dügläk üstäl» bolup štti. Uniŋğa universitetniŋ ilmiy işlar boyiçä prorektori V.N. Kosov riyasätçilik qildi. «Dügläk üstälgä» җumhuriyitimizdiki türlük universitetlardin kälgän daŋliq  filosoflar, җümlidin Qazaqstan Milliy pänlär akademiyasiniŋ akademigi  Ä.Nısanbaev, professorlar M.Sabitov, B.Saterşinov vä başqilar alimniŋ ilmiy paaliyiti häm ilmiy mirasi häqqidä šz oylirini eytip štti. Säyasätşunas vä tarihçi Qähriman Ğoҗambärdiev Nurmähämätniŋ uyğurlarniŋ җämiyätlik täpäkkürini rivaҗlanduruştiki rolini vä qazaqstanliq vätänpärvärlik häm türkiy birlik yolidiki hizmitini alahidä täkitlidi. «Dügläk üstäldä» sšz alğan alimlar bir eğizdin alimniŋ yüksäk ilmiy ihtidari vä insaniy hislätlirini alahidä tilğa elişip, uniŋ tätqiqat mavzuliri asasida universitetlarda mähsus kurslarni bälgüläş, 2 yaki 3 jilda bir qetim «Ayupov oquşlirini» štküzüş, alimniŋ ämgäklirini toplap näşir qiliş ohşaş täkliplärni bärdi. Bu yärdä biz yänä bir qetim arimizdin qandaq çoŋ alimimizniŋ ketip qalğanliğini çoŋqur škünüş bilän his qilduq.

Ruslan  ARZİEV, filologiya pänliriniŋ namziti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ