On ikki jilliq oqutuş keyingä qalduruldi

2
2 931 ret oqıldı

Mälumki, 12 jilliq bilim beriş sistemisiğa kšçüş mäsilisiniŋ muhakimä qilinivatqiniğa on jildin oşuq vaqit boldi. Yeqinda Qazaqstan Җumhuriyiti Parlamentiniŋ deputatliri 2015- jilniŋ 1-sentyabridin başlap ämälgä aşuruluşqa tegiş bolğan bilim berişniŋ bu yeŋi  sistemisini tamamän tohtitiş täklivini  otturiğa qoydi.Däsläp bilim berişniŋ bu yeŋi sistemisini qollinişni 2008-jildin başlap, 2027-jili tamamlaş reҗilängän. Bügünki kündä elimizdä eksperiment süpitidä 12 jilliq oqutuş boyiçä bilim berivatqan 104 mäktäp bar.

Täkitläş keräkki, mäktäplär bilän därisliklärniŋ yetişmäsligidin vä maddiy-tehnikiliq baziniŋ naçarliğidin, bilim berişniŋ bu yeŋi sistemisini toluq җariy qilduruş däsläp 2010-jilğa,  keyin 2015-jilğa qaldurulğan. Ändizä deputatlar 12 jilliq bilim beriş sistemisiğa kšçüşni tamamän tohtitiş täklivini otturiğa  qoydi.  Bu pikir ministrlik täripidinmu etirap qilindi. Biraq 2008-jildin 2015-jilğiçä başta eytilğan kamçiliqlarni tüzitälmigän Maarip vä pän ministrliginiŋ bu sistemiğa eniq qaçan kšçidiğanliği hazirğiçä namälum.

Bilim berişniŋ bu yeŋi sistemisiğa kšçüşkä Qazaqstan bilim sahasiniŋ hazirçä täyyar ämäsligini, җümlidin muällimlärniŋ yetişmäydiğanliğini, mäktäptiki oquş programmisini, därisliklärgä munasivätlik mäsililärni häl qilmay turup, 12 jilliq bilim beriş toğriliq sšz qilişniŋ mümkin ämäsligini  täkitligüçilär kšp.  Deputatlarniŋ tšvändä eytqan pikirliri sšzümizgä ispat bolalisa keräk.

Murat BAQTİYaRULI:

— Maarip vä pän ministrligi 12 jilliq bilim beriş standartiğa kšçimiz däp qançä intilğini bilän, birinçidin, bu oqutuş sistemisiniŋ toluq  normativliq hšҗҗiti täyyar ämäs. İkkinçidin, elimizdiki apätlik ähvalda turğan vä üç smenida paaliyät elip berivatqan mäktäplärniŋ ähvalini yahşilimay turup, 12 jilliq bilim berişkä kšçüş hazirçä äqilgä siğmaydu. Üçinçidin, elimizdiki ämäldiki 11 jilliq mäktäplärni därisliklär bilän toluq täminlälmäyvatqanda, 12 jilliq mäktäplärni oquş quralliri bilän qandaq täminlimäkçimiz? Bumu oylinidiğan mäsilä. Tšrtinçidin, 12 jilliq mäktäplärniŋ 11-12-siniplirida bilimlik magistrlar bilim berişi keräk. Һä, ular bizdä barmu? Mäktäplirimizni haҗätlik magistr mutähässisliri bilän hazirqi kündä täminläş mümkin ämäs. Bäşinçidin, elimizdä keyinki ikki jildin beri helä nurğun mäbläğ bšlünüp, uşbu 12 jilliq standart boyiçä täҗribä jürgüzülüvatqan 50tin oşuq mäktäp oquğuçiliriniŋ täğdiri nemä bolmaq? Moşu täҗribä mäktäpliriniŋ oquğuçiliriğa qandaq şahadätnamä (11 jilliqmu yaki 12 jilliqmu?) berilidu? Qazaqstandiki hazirqi 11 jilliq bilim beriş standartiniŋ mäzmun-mahiyitini duniyaviy ottura bilim beriş sistemisiğa muvapiqlaşturuş arqiliq mäbläğni kšp täläp qilidiğan 12 jilliq bilim beriş sistemisiğa kšçüşniŋ tohtitilğanliğini toğra däp  qaraymiz. Ottura bilim berişniŋ 11 jilliq sistemisi häm dšlät üçünmu, häm ottura bilim alğuçilar üçünmu paydiliq bolidiğanliği şübhisiz.

Aldan SMAYIL:

— İngliz tili 3-siniptin başlap šzläştürülüşi şärt. Ägär altä yaşliq bala birinçi sinipta üç tilni ügänsä, u çağda til, roh vä adämgärçilik  җähättin biz uni mäniviy җähättin naka qilip qoyimiz. Duniyaniŋ heçbir elidä 1-sinipta yaki 2-sinipta ingliz tilini oqutmaydu. Һätta täräqqiypärvär Yaponiyadä ingliz tilini oqutuş 6-siniptin başlinidu. Ularniŋ toğra ämäs däp qandaq eytalaymiz? Üç til degänni nädin aldiŋlar? Altä yaşliq baliniŋ  üç tilni šzläştüräläydiğiniğa kapalätlik beridiğan  adäm barmu zadi?

Gülmira İSİNBAEVA:

— Biz Ğäripkä kšp näzär ağdurimiz, biraq Ğäriptä 4, 5 yaki 6 yaştin başlap qobul qilidiğan mäktäplär bar. Amma ularniŋ programmisi bizniŋ balilar bağçisiniŋ programmisidinmu yenik. Üçinçi sinipqiçä, mäsilän, Germaniyadä bala sürät salidu, qäğäzdin, plastilindin härhil buyumlarni quraşturidu. Demäk, baliniŋ umumiy täräqqiy etişi bilän mäşğul bolidu. Şuŋlaşqa biz mäktäpkä 6 yaştin qobul qilişqa kšçsäk, u çağda programmini yenikläştürüşimiz keräk.

Galina BAYMAHANOVA:

— Maarip ministrliginiŋ 12 jilliqqa kšçimiz degini qäğäz yüzidä qaldi. Qançä ministr yštkäldi, heçqaysisi tüzägiräk iş pütärgini yoq. Biz 12 jilliq bilimgä qarşi. Sävävi, elimizdä ustazlar tapçil. Mäktäp yetişmäsligimu bar. Çät yezilarda bena tapçilliğidin, oquğuçilarni  iҗarigä alğan šylärdä oqutuşqa mäҗbur.

Şämşidin AYuPOV.

Bälüşüş

2 İzahät

  1. Bu toğra qarar. Uyğur mäktäpliri biraz yenik näpäs alidiğan boldi. Bügünki äŋ muhim mäsilä:1. Bilim süpitini oçuq nazarät qiliş. Buniŋda jamaätçilikni vä maarip mäsililirigä qiziqquçilarni çätkä qeqişqa bolmaydu. Päqät BMT-ğa diqqät ağduruş bilän işimiz häl bolmaydu.2. Därislik vä oquş quralliri bilän toluq täminläş. Һazirğiçä bu nahayiti muräkkäp mäsilä petiçä qalmaqta. Uniŋ üstigä bizniŋ kšpligän balilirimiz başqa tildiki därisliklär bilän paydilanmaqta.3. milliy kadrlirimizni täyyarlaş vä ularni adalätlik attestatsiyadin štküzüş.Bu järiyanmu aşkarä uyuşturulişi hajät. Bolmisa mäktäplirimizdin bir küni ayrilip qalimiz.

  2. Maaripimizğa ait hataliqlarni tüzitişkä härikät qilğinimiz yahşi. Biraq,uniŋğa şähsiy ziddiyätlärni arlaşturivätkinimiz yaman. Meniŋçä,ana tildiki näşriyat, televideniyalirimizniŋ yepilişi — şu käbilärniŋ hämmisi milliy maaripimizniŋ yeltiziğa qurut çüşivatqanliğiniŋ şäpisi ämäsmu, janaplar?!
    Şundaq ekän, iqtidarimizni ana tilliq mäktäplärni saqlap qelişniŋ eniq yollirini birliktä izläp tepişqa säpärvär qilayli,janabiy jankšyärlär!?

Javap qalduruŋ