Şanliq sänägä täyyarliqlar qandaq?

0
558 ret oqıldı

Rustäm ABDUSALAMOV, Astana şähärlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi:

— Ötkän jili Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ novättiki sessiyasidä Dšlät rähbiri 2015-jilni Assambleya jili, däp elan qildi. Şu kündin başlap, biz, astanaliq uyğurlar, uniŋğa täyyarliq işlirini başlavättuq. Җümlidin märkäz yenida mähsus komissiya qurup, җumhuriyätlik birnäççä gezitqa hälqimizniŋ mädäniyiti, urpi-adätliri häqqidä maqalilarni elan qilduq. Һätta çätällik jurnalistlar bilänmu uçraştuq. Ändi biz štküzidiğan çarä-tädbirlär kšp, ularniŋ däsläpkisi jil beşi – Noruzdin başlinidu.

Bahadur SÄLİMOV, Җänubiy Qazaqstan vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi:

— Biz Qazaqstan hälqi Assambleyasiniŋ jigirmä jilliğiğa munasivätlik jil davamida jigirmä çarä-tädbir štküzüşni planlavatimiz. Däsläpki märasim dšlät tiliğa beğişlinip, u «Qazaqçiŋiz qandaq?» mavzusida štidu.

Biyil 8-mart – Häliqara hanim-qizlar mäyrimini adättikidin käŋiräk nişanlap, elimizda millätlärara dostluqni mustähkämläşkä šzliriniŋ ülüşini qoşuvatqan anilirimizğa çoŋ hšrmät bildürimiz.

Muhäbbät TURDİEVA, Җambul vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi:

— Vilayätlik «Dostluq» šyidä mädäniy märasimlar dayim juquri däriҗidä štidu. Bu täripigä kälgändä mahtinip qoyay, biz, uyğurlarniŋ, aldiğa štidiğini yoq. Mol dästihinimiz bilän saz-näğmä, ussul-nahşimiz härqaçan täyyar. Biyil Assambleya jili bilän birqatar Uluq Ğalibiyätniŋ 70 jilliğinimu atap štimiz. Ğalibiyätni qolğa kältürüştä bizniŋ tävädinmu miŋliğan ata-bovilirimiz qan käçti, kšpçiligi җäŋ mäydanidin qaytmidi. Şuŋlaşqa, män oylaymänki, etnomädäniyät märkäzliri Ğalibiyät mäyriminiŋ dağduğiliq štüşigä munasip ülüşini qoşuşi keräk. Bu җähättin bizniŋ märkäzniŋ aldin-ala tüzülgän reҗiliri bar.

Tiläpҗan İbragimov, Aqtšbä vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi:

— Biyil  biz, Qazaqstanda istiqamät qilivatqan azsanliq millätlär, šzimizniŋ häqiqiy dostluğumizni namayiş qilişimiz keräk. Bizniŋ vilayättä etnomädäniyät märkäzliriniŋ sani on toqquzğa yätti. Moşu yeqindila ularniŋ sepini tsıganlarniŋ mädäniyät märkizi toluqturdi. Jigirmä jilliqqa soğa retidä yänä bir millätniŋ täşkilati qurulup qelişi mümkin. Uni, älvättä, vaqit kšrsitidu. Ötkändä etnomädäniyät märkäzliriniŋ rähbärliri «Dostluq» šyidä baş qoşup, härbir märkäzgä eniq väzipilär jükländi. Һärbirimiz birdin çoŋ märasim štküzidiğan bolduq. Һazirniŋ šzidä Aqtšbä vilayitidiki 20 uyğur ailisi uniŋğa täyyarliq işlirini başlavättuq.

Arsen TURDİEV, Pavlodar vilayätlik Uyğur etnomädäniyät märkiziniŋ räisi:

— Yoşuridiğini yoq, jiraqta jürsäkmu «uyğurumniŋ nami šçmisun» degän mähsättä mädäniyät märkäzlirini quruvalduq. Uniŋ paaliyitiniŋ qandaq boluvatqanliğini päqät äynä şu märkäzdä işlävatqanlarla yahşi bilidu.

Biz namimizdin kšrünüp turğinidäk, nahayiti šm häliq. Män şundaq däp işäşlik eytalaymän häm buniŋ bilän dayim pähirlinimän. Biz šzimizni šzimizni tonup bolduq. Ändi šzimizni šzgilärgä tonutuşimiz keräk. Biyil biz Uyğur teatriniŋ artistlirini, härhil sahada paaliyät jürgüzüvatqan uyğur ziyalirini täklip qilişni planlavatimiz. Buniŋ hämmisi Assambleya jili dairisidä ämälgä aşurulidu.

Bähtişat SOPİEV.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ