Millät mänaviyatiniŋ soğulmas buliği

0
913 ret oqıldı

11-yanvar' küni Dšlät rähbiri Nursultan Nazarbaev ädäbiyat vä sän°ät ärbapliriğa Prezident vä dšlät stipendiyalirini tapşurdi. Elimiz mädäniyitini täräqqiy ätküzüşkä qoşqan çoŋ hässisi üçün yüzdin oşuq adäm mukapatlandi.
Stipendiyalär 1995-jildin tartip häm hizmät kšrsätkän mädäniyät ärbapliriğa, häm keläçigidin ümüt kütküzidiğan yaşlarğa tapşuruluvatidu. Biyilqi stipendiatlarniŋ arisida Asanäli Äşimov, Bibigül Tšlegenova, Meruert Ötekeşeva, Ähmätҗan Һaşirov, Gülvira Razieva, Gülnara Dusmatova, Anatoliy Molodov, Yuriy Pomerantsev, Ämir Bisenğaliev vä başqimu kšpligän iҗatkarlar bar.
—    Män kšpligän sän°ät adämliri işsiz qalğan şu eğir vaqitta stipendiyalärni tapşuruşni başlidim, — däp täkitlidi Nursultan Nazarbaev. — Biraq biz häliq rohiy küçiniŋ soğulmas buliği bolup hizmät qilivatqan mädäniyitimiz ähmiyitini heç qaçan ästin çiqarmiğan. Mädäniyätni saqlap qeliş vä täräqqiy ätküzüş mämlikät täräqqiyatiniŋ muhim şärti bolup hesaplinidu.
Prezident keyinki jillarda mämlikätniŋ mädäniy tiklinişigä alahidä diqqät bšlünüvatqanliğini täkitlidi. Mäsilän, bir näççä jildin buyan «Mädäniy miras» programmisi ämälgä aşuruluvatidu.
—    Päqät keyinki on jildila dšlätniŋ mädäniyätkä bšlüvatqan hiraҗiti 11 hässä šsti, — däp bildürdi Nursultan Nazarbaev. — 18 yeŋi teatr, 270 mirasgah vä 800din oşuq kitaphana selindi. Pat yeqinda Astanada Milliy operini salimiz. Bu nadir ob°ekt bolidu.
Mädäniyät ärbapliri Prezidentqa täşäkkür izhar qilip, mädäniyät sahasidiki işliriğa bir qatar tiläklirini izhar qildi. Mäsilän, ataqliq muzıkişunas Yuriy Aravin «Mädäniy miras» materialliriniŋ addiy häliqkä yätküzülüşigä alahidä tohtaldi.
Nursultan Nazarbaev kinematografiya toğriliq gäp qilip, yaş rejisserlarni qazaq kinoklassikisidin ülgä elişqa çaqirdi. Prezidentniŋ sšziçä, hazir heç qandaq mäzmun-mahiyiti yoq zamaniviy ğärip mädäniyiti besim boluvatqan şaraitta milliy mädäniyätni saqlap qeliş vä beyitiş keräkligini täkitlidi.
Ziyalilar bilän bolğan uçrişişniŋ ahirida Nursultan Nazarbaev saylam mavzusiğa tohtaldi. U turaqliq toğriliq gäp qilip, uni tehimu mustähkämläş üçün pütkül mämlikät nurğun işlişi vä küç çiqirişi keräk.
—    Män yeqinqi saylamda häliqniŋ toğra yolni tallavalidiğanliğiğa işinimän. U turaqliqni, tšzümlükni vä millätlär ara razimänlikni tallavalidu, — däp hulasilidi Millät Lideri.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ