Didahmet ağiniŋ didari…

2
743 ret oqıldı

Älvida, käsipdaş!/ Härqandaq җudaliq hävärniŋ eğirliği çüşinişlik. Ändi kšŋlüŋgä yeqin, illiq  muamililik vä ämäliyati bilän qälb tšriŋdin orun alğan esil insanlarniŋ tuyuqsiz vapat bolğanliği toğriliq şum hävär bolsa, uniŋsizmu miskin kšŋüllärni qağҗiritip, qälbiŋni šrtäp, pärişan otini püvdigändäk bolidekän…Kšrnäklik qazaq yazğuçisi, qälimi štkür jurnalist, häliqlär dostluği vä millät täğdiri häqqidä häqiqätni eytiştin äymänmäydiğan toğra sšzlük  Didahmet Äşimhanulıniŋ tuyuqsiz šlümi uniŋ bilän didarlaşqan helä adämlärni gaŋgiritip qoydi. Rast, җan bar yärdä qazaniŋmu barliği çüşinişlik. Biraq arimizdin sšzi bilän ämäliyati yaraşqan insanlarniŋ ätigän ketişi äläm qilip, häp degüzüp, tirigidä eytip ülgärmigän  yahşi tiläk, minnätdarliğiŋ üçün škünidekänsän…

Biyil jilniŋ beşida filologiya pänliriniŋ doktori Alimҗan Tilivaldiniŋ uyuşturuşi bilän M.Ävezov namidiki ädäbiyat vä sän°ät institutida “Mustäqil Qazaqstandiki uyğur ädäbiyati” mavzusida štkän baş qoşuştimu Didahmet Äşimhanulı ädäbiyatimiz häqqidä tävrinip sšzläp, sämimiy tiläklirini eytip, «… Hususän, ädäbiyatni täräqqiy ätküzüştä tilniŋ taziliğiğa dayim kšŋül bšlüş keräk. Uniŋ üçün balilarni ana tilida oqutuş lazim», däp täkitligän edi. Umumän, Didahmet  ağa uyğur bilän qazaqniŋ šzara munasiviti härqaçan yeqin häm yahşi bolğanliğini, tomurimiz bilän büyük mähsät-nişanlirimizniŋ umumiyliğini täkitläştin yaliqmatti. Kšpligän kšrnäklik uyğur şair-yazğuçiliri, bolupmu Abdumeҗit Dšlätov bilän bolğan dostluğini, adimiy beriş-kelişlirini dayimla tävrinip, šzigä has sämimiylik bilän sšzläp ketätti…

Talantliq şair vä jurnalist Ähmätҗan İsrapilov Didahmet ağiniŋ bäzi hekayilirini uyğurçiğa tärҗimä qilip, “Uyğur avaziniŋ” miŋliğan oqurmänlirigä tonuşturdi. Goya  šziniŋ ätigän ketidiğanliğini säzgändäk, tehi aprel' eyidila “Uyğur avazida” yoruq kšrgän “Millätkä vapasizliq qilmayli” namliq ihçam maqalisida ikki qerindaş häliqniŋ otturisidiki dostluq vä hšrmätniŋ näqädär muhimliğini alahidä qäyt qilip štkändi. Җümlidin u šz maqalisida:   “…Sir ämäski, hazir uyğur bilän qazaqni bir-birigä qarşi qoyuşqa intilivatqan ğäyri küçlär bar. Biraq biz ularniŋ depiğa ussul oynimişimiz keräk. Demäk, bügün bizniŋ asasiy väzipimiz – yamanliqni ämäs, bälki yahşiliqni tärğip qilip, uni kšpçilikkä izçil yätküzüştin ibarät”, däp yazğandi.

Didahmet ağa “Türkistan“ geziti baş muhärririniŋ orunbasari, “El şejire” җämiyätlik fondiniŋ räisi süpitidä nahayiti paaliyätçanliq bilän işlidi, aldirap yaşidi. U šziniŋ җaniҗan qazaq hälqiniŋ hayatiy muhim muämmalirini kštiriş bilän billä, qerindaş uyğur hälqiniŋ häqiqiy dosti süpitidä uniŋ milliy ädäbiyati, mätbuati, maaripi häqqidä sağlam oy-pikirlirini eytişni šziniŋ insaniy borçi hesaplidi. “Yahşiniŋ yahşiliğini eyt” demäkçi, qälämdişimiz Didahmet Äşimhanulıniŋ nurluq didari uni yeqindin bilidiğanlarniŋ qälbidä mäŋgü saqlanğusi.

Älvida, Didahmet ağa… Rohiŋ җännättä bolğay!

Rähmätҗan ĞOҖAMBÄRDİEV.

Bälüşüş

2 İzahät

  1. Didahmet Äşimhan hayatida uyğurğa hšrmät bilän qaridi. 2005 jili u maŋa Ziya Sämädi häqqidä maqala toplişimni iltimas qildi. Şu vaqitta u uyğur baliliriniŋ ana tilida oquşini qollap pikir eytqandi. «Uyğurlar šz tilida bilim alsa, qazaqçinimu tez šzläştürüp alatti. Çünki ikki häliqniŋ tili yeqin. Hä rus mäktivigä berivatqanlar šz tilidin helila jiraqlişip ketidu»degän.(Bu pikirini keyiniräk u mätbuatta, teleekranda vä başqa sorunlarda täkrarlap turdi.) Aridin kšp štmäy «Türkistan» häptiligidä häliq yazğuçisiğa beğişlap män täyarlap bärgän märhumlar Savutjan Mämätqulovniŋ, Patigül Sabitovaniŋ vä alim Rähmätjan Ğojambärdievlarniŋ qälämlirigä mänsüp maqaliliridin tärkip tapqan alaytän sähipä yoruq kšrdi. Bu işta Didahmet ağaniŋ ämgigi bebaha edi. Ädipniŋ imani yoldaş bolsun!

  2. Didahmet ağadäk hämmisigä birdäk kšz qaraşta bolidiğan häm bilimlik insanlar uzaq yaşimaydiğan ohşaydu. Märhumniŋ yatqan yeri yumşaq, rohi jännättä bolsun.

Javap qalduruŋ