Täşäbbusniŋ tšvändin bolğini yahşi

0
549 ret oqıldı

Astanada «Nur Otan» partiyasi İҗtimaiy säyasät institutiniŋ şerikligi bilän Sarap Time ekspertliq klubiniŋ mäydanida Qazaqstan Grajdanliq al'yansiniŋ rähbiri Nurlan Erimbetovniŋ räisligidä «100 eniq qädäm» Millät planini ämälgä aşuruşniŋ eniq mehanizmliri muhakimä qilindi.«Nur Otan» partiyasi İҗtimaiy säyasät institutiniŋ mudiri Sayasat Nurbekniŋ täkitlişiçä, partiya Millät planini aşuruş boyiçä härbir bäş islahatni šz içigä alğan ällik täklipni bärdi.

«Al'ternativa» aktual tätqiqatlar märkiziniŋ mudiri Andrey Çebotarev Millät planiniŋ җamaätçilikniŋ paal qatnişişi arqiliqla utuqluq ämälgä aşurulidiğanliğini täkitlidi.

Sšzsizki, ekspertlarniŋ munaziriliri nahayiti muhim vä biz Sarap Time mäҗlisidä pikir elişivatimiz. Biraq şuniŋ bilän birqatarda җamaätçilik munazirilirimu keräk. Täşäbbusniŋ tšvändin bolğini yahşi, — däp täkitlidi u.

Öz novitidä Makroihtisadiy tätqiqatlar märkiziniŋ mudiri Oljas Qudaybergenov Qazaqstan paytähtidä Häliqara maliyä märkizini vuҗutqa kältürüşniŋ ävzälliklirigä tohtaldi.

Säyasätşunas Erlan Sayirov bolsa, Millät planini ämälgä aşurğanda äkis alaqiniŋ zšrür ekänligini atap kšrsätti.

Printsip җähättin Planni ämälgä aşuruşniŋ qandaqtu-bir programmilirini qobul qilişqa bolidu, biraq ahali bilän äkis alaqä bolmisa, «100 qädämni» ämälgä aşuruş nahayiti muräkkäp. Äynä şuniŋğa bağliq bu mäsilidä mämlikätniŋ yetäkçi säyasiy küçi süpitidä «Nur Otan» partiyasi alahidä rol' oynişi keräk, — däp täkitlidi säyasätşunas.

«Kazpotrebnadzor» җämiyätlik fondiniŋ rähbiri Talğat Äbdijapparov šz sšzidä Millät planini ämälgä aşuruşqa härbir җämiyätlik birläşminiŋ qatnişişi keräkligini atap kšrsätti.

Ekspertlar bilän җamaätçilik Millät planini ämälgä aşuruşqa bevasitä qatnişişi keräk. Ular başqilardin täşäbbuslarni kütmäy, bälki šzliri otturiğa qoyuşi häm ämälgä aşuruşi şärt, — dedi Talğat Äbdijapparov.

Baş qoşuşta sšzgä çiqqan «Abay-aqparat» җämiyätlik fondiniŋ vitse-prezidenti, säyasätşunas Aydos Sarımniŋ täkitlişiçä, Millät planini ämälgä aşurğan çağda päyda bolidiğan soallarğa hakimiyät bilän җämiyät birlişip җavap tepişi keräk.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ