Bšşük mädäniyiti

0
1 116 ret oqıldı

«Bovaqlarğa has aramgah, rahät makan» degän mänani šzigä siŋdürgän bšşük qedimiy dävirlärdin tartipla hälqimizniŋ bala tärbiyisidä muhim orunğa egä bolğan. Uni bovaqlar üçün mähsus yasalğan «alahidä karivät» däpmu ataydu. Bšşük addiyliği häm yštkäp işlitişkä qolayliqliği җähättinmu uyğurlarda helila yahşi umumlaşqan.Turmuşimizda bšşükniŋ türi kšp, nushisimu härhil. Yäni  hantaҗi, sänäm, qol sänäm, qirima, ägmä, nava, anarçä bšşük, mehrab nushiliq bšşük qatarliq ondin oşuq türgä bšlünidu.

Adättiki än°äniviy bšşüklär yärlik yağaç materialliridin yasilidu. Uniŋ uzunluği, tähminän — 85 — 90, käŋligi — 40, egizligi 50 — 60 santimetrğiçä bolidu. Qurulmisi asasän şal, tiz, çetiq, poza (bäl yaki omurtqa), naça (ariliq šzäklär), täŋlä (täŋlik — bala yatidiğan qismi) qatarliqlardin täşkil tapqan. Kšrkämligini aşuruş üçün qirğuda anar, alma, qapaq, monçaq ohşaş şäkillär çiqirilip, bezändürülidu. Bšşükkä yänä bir jürüş җabduqliri — uvuda, yastuq, şildirişap, yšgäk, zaka, çämbiräk, җak, şümäk, çšräk, tizliq, oşuqluq, kaşa (qol tartqu), üz yapqu hazirlinidu.

Uyğurlarda bovaqni bšşükkä seliştin burun «Bšşük toy» märasimi štküzülidu. Bšşükkä bšläş tärtivi tšvändikiçä.

Bšşükniŋ astidiki oyuqçiğa kültük ornitilidu. Uniŋ tšşükkä tutaşqan yerigä kültük tumiği kiygüzülidu.

Tšrt täripigä tšrt danä tiz yastuq qoyulidu. Üstigä oda (bšşükniŋ tšşügigä šlçäp qoyulğan kšrpä), uniŋ tšpisigä yumşaq pahtiliq kšrpä selinidu vä zaka bilän orilidu. Baş täripigä kiçik yastuq qoyulidu. Andin «bšşük anisi» bovaqni yaliŋaçlap, bädänlirini yumşaq silap, avaylap bšşükkä yatquzidu. Keyin yağaçtin yasalğan şümäkni toğrilap, ikki putini tüzäydu vä yšgäk bilän mäkkäm taŋidu. Baliniŋ ikki qolini biqinliriğa täkşi duruslap, җäynäklirigä җäynäklik qoyup, qol tartqu bilän taŋidu.

Bšşükniŋ yasiliş şäkli vä uniŋğa balini bšläş muäyyän ilmiy qaididä asaslaşqan. Baliniŋ yatqan orni pakiz, quruq bolidu. Uniŋ kšrpiliri davamliq qurutulidu, havalandurulidu.

Bšşükkä has qollinidiğan irimlarmu yetärlik. Tumar yaki kšz monçaq esip qoyuş şular җümlisidindur. Bšşükniŋ baş täripigä, oğul bala bolsa — piçaq, qiz bala bolsa äynäk qisturulidu. Bšşükkä ädräsman yaki alma qepi bilän isriq selip, üstidin toqquz qetim aylanduruş aditimu moҗut. Bu irim balini yaman rohtin qutulduruş mähsitidä ämälgä aşurulidu.

Hälqimiz äzäldinla bšşükni etnik turmuşniŋ bir qismi süpitidä uluqlap, ätivalap kälgäçkä, u urpi-adätlirimizgä maslaşqan halda ävlattin-ävlatqa davamlişip kälmäktä.

www.mirxap.com

Bälüşüş

Javap qalduruŋ