Meditsina pänliriniŋ doktori Marat ASİMOV: «Män yeŋiliq açmidim, yeŋiliq meni izdäp tapti»

0
1 136 ret oqıldı

Biz hälqimiz arisidin yetilip çiqqan ilim-pän sahasiniŋ kšrnäklik väkilliriniŋ hämmisini degidäk tonuymiz. Ularniŋ tegi-tätinila ämäs, şundaqla šz sahasida nemä iş bilän mäşğul boluvatqanliği, qol yätküzgän utuq-pälliliri, hätta җämiyätlik işlardiki paaliyiti toğriliq helä närsilärni yahşi bilimiz. Ägär u adäm pän doktori bolsa, isim-şäripini alahidä pähirliniş vä mahtiniş ilkidä tilğa alimiz. Şundaq bolsimu, mümkin, bu bizniŋ bäzidä bepärvaliq qilidiğanliğimizniŋ bir kšrünüşidur, tehi helä-helimiz aŋlimiğan, biraq ataq-daŋqi alämçä bir alimimiz bar ekän. U — Asfendiyarov namidiki Qazaq milliy meditsina universiteti Kommunikativliq täҗribä märkiziniŋ mudiri, Kommunikativliq täҗribä vä psihoterapiya psihologiyasi kafedrisiniŋ başliği, meditsina pänliriniŋ doktori, professor Marat Asimov.

— Marat Abubäkri oğli, bizni Siz toğriliq yezişqa dävät qilğan akimiz «U nahayiti kam sšzlük, kämtar, mahtinişni bilmäydiğan adäm», däp eytqan edi. Sizni tehi yahşi tonumaydiğanliğimiz äynä şundaq hislätliriŋizniŋ aqivitimu?

— Özäm meni kšpçilik tonumaydu, däp oylimaymän. Tonuydu. Ägär silär, jurnalistlar, meni bilmisäŋlar, käçürüŋlar, uniŋğa män yaki meniŋ silär aŋliğan äşu hislätlirim säväpkar ämäs. Biraq gäp tonuğanliqta yaki tonumiğanliqta ämäs, bälki šzäŋgä jüklängän väzipä bilän egilävatqan lavazim hšddisidin qandaq çiqivatqanliğiŋda, җämiyätkä berivatqan paydaŋniŋ qandaq däriҗidä ekänligidä. Mana moşu šlçämlär äla bahalansa, häliq seni šzlügidin tonuvalidu.

— Sizniŋ misaliŋizda bu baha qandaq?

— (külüp) Silär meni tehi tonumaydekänsilär, demäk, bahamu şu däriҗidä bolsa keräk.

— Adättä, häzil arilaş häqiqätni eytidu. Siz, äksiçä, häqiqiy ämäliyatni häzilgä aylanduruvatsiŋiz keräk?

— Özämni šzäm mahtap kšrmäptimän. Äşundaq bolup qalmasliği üçün nemä desäm bolidekintaŋ?

— Aldi bilän tärҗimä haliŋizni eytip bärsiŋiz?

— 1954-jili Ğulҗa şähiridä tuğuldum. Bäş yaş vaqtimda ata-anam bilän moşu Almutiğa kelip orunlaştuq. Dadam — Abubäkri, Ğulҗida fel'dşerliq kursni tamamliğan, şuŋlaşqa 32 yeşida, rus tilini tamamän bilmäydiğanliğiğa qarimay, Almuta dšlät meditsina institutini pütärdi. Uniŋ tirişçanliğiğa häyran qalimän, undaq iş hazir bizniŋ qolimizdin kälmäydu. Rämiti yerim äsirdin oşuq vaqit mabaynida Almutidiki 1-tšmür yol ağriqhanisida vraç bolup işlidi. Dadamniŋ izini besiş mähsitidä mänmu moşu käsipni tallavaldim: 1978-jili dadam oquğan institutniŋ davalaş fakul'tetini pütärdim. Yollanma bilän bir jil Җambul şähärlik ağriqhanida işlidim. Andin Leningradqa (hazirqi Sankt-Peterburg) kättim.

— Uniŋ mälum bir sävävi boldimu?

— Män ilmiy iş bilän şuğullinişni halidim. Özäm tallavalğan saha — psihonevrologiya boyiçä V.Behterev namidiki Leningrad psihonevrologiya ilmiy-tätqiqat instituti duniyada aldinqi qatarliq hesaplinatti. Moşu institutta işläş armini meni Leningradqa elip käldi. Moşu institutta işläp jürüp, 1994-jili — namzatliq, 1999-jili doktorluq dissertatsiyamni yaqlidim.

— Һär ikki dessertatsiya qaysi mavzuğa beğişlandi?

— Qisqiçä, addiy häliqqä çüşinişlik qilip eytsam, namzatliq dissertatsiya mavzusi psihikiliq kesällikkä duçar bolğan bemarlarni jiŋnä bilän davalaş usuli, doktorluqniŋ — undaq kesällikkä duçar bolğan bemarlarni dora-därmäksiz davalaş usuli  toğriliq boldi.

1999-jili Almutiğa qaytip käldim vä moşu universitetta işlävatimän.

— Öziŋiz rähbärlik qilivatqan märkäz bilän kafedra toğriliq eytip štsiŋiz?

— Kommunikativliq täҗribä — Qazaqstan ilim-päni, bolupmu meditsina üçün tamamän yeŋi saha. Ägär Qazaqstan boyiçä yättä meditsiniliq aliy bilim därgahi bar bolsa, päqät bizdila Kommunikativliq täҗribä märkizi vä Kommunikativliq täҗribä vä psihoterapiya psihologiyasi kafedrisi moҗut. Bu — zaman tälivi. Biz hazir alämşumullaşturuş kšçidin keyin qalmasliq vä hämmä sahalarda riqabätkä qabil boluşimiz keräkligi toğriliq kšp eytivatimiz. Şuŋlaşqa quruq sšz ämäs, ämäliy iş keräk. Bizniŋ märkäz vä kafedra äynä şu mähsättä täşkil qilindi. Һazirçä mundaq märkäz vä kafedra sabiq ittipaqdaş җumhuriyätlärniŋ heç qaysisida, hätta Rossiyadimu yoq.

— Bu yeŋiliq ekän?

— Şundaq, biraq bu yeŋiliqni män açmidim, u yeŋiliqlar, mutähässis süpitimdä, meni izdäp tapti. Şuŋlaşqa bar küç-quvitim bilän bilimimni vä täҗribämni toluq särip qilişqa tirişivatimän.Çünki häm märkäz, häm kafedra universitet rähbärliginiŋ qollap-quvätlişi vä Qazaqstanda meditsinini tehimu täräqqiy ätküzüş boyiçä dšlät programmisi asasida täşkil qilindi. Mähsät — pütkül duniyada etirap qilinidiğan diplomluq mutähässislärni täyyarlaş. Һazir bizniŋ diplomlar heç bir äldä yarimaydu (Sabiq ittipaqdaş җumhuriyätlärniŋ hämmisidä ähval şundaq). Uni qayta tästiqläş haҗät. Һätta ismi duniyağa mälum mäşhur alim Şšhrät Mutällipovmu Moskvada alğan diplomini Amerikida qayta tästiqläştin štküzdi. Biz äynä şundaq bolmasliqniŋ hulini quruvatimiz.

— «Kommunikativliq täҗribä» vä «Psihoterapiya psihologiyasi» degän ibarilärni käŋiräk çüşändürüp bärsiŋiz?

— Uni bir-ikki җümlä bilän toluq çüşändürüş mümkin ämäs, uniŋğa mähsus bilim vä mol täҗribä keräk. Qisqiçä eytsam, mäsilän, vraç qandaq operatsiya qiliş keräkligini mukämmäl bilişi şärt.  Bu — täҗribä. Bemarni nemä üçün, nemä mähsät bilän operatsiya qilivatidu? Bu — kommunikativliq täҗribä. Psihologiya bolsa, bu — ilim. Mana moşu addiy üç qaidini toluq šzläştürgän mutähässislärni täyyarlaş — Qazaqstanda  meditsinini tehimu täräqqiy ätküzüşkä qaritilğan dšlät programmisiniŋ asasini täşkil qilidu vä biz moşu yšniliş boyiçä iş elip berivatimiz.

— Sizniŋ pikriŋizçä, bizniŋ diplomlar duniyada qaçan etirap qilinidu?

— Uniŋ qärälini kesip eytiş täs. Bizniŋ universitet misalidin alsaq, barliq küç-quvät bilän täҗribä riqabätkä qabil mutähässislärni täyyarlaşqa qaritilğan. Uni tehi elimizdiki birmu meditsiniliq aliy bilim beridiğan bilim därgahida yoq märkäzlär bilän kafedrilar tästiqläydu, däp oylaymän. Bilämsiz, hätta bizniŋ maşina haydiğuçilarniŋ guvanamisi çät ällärdä yarimaydu, uni tästiqläş keräk. Ähval şundaq ekän, hämmä närsini qayta başlaş lazim, bilim süpiti vä mutähässislärni täyyarlaş sistemisi şu җümlidindur.

— Şundaq ekän, çät ällärniŋ ilğar täҗribilirini qolliniş täläp qilinamdu?

— İlğar täҗribä heç qaçan artuqçiliq qilmaydu, ilim-pändimu şundaq. Biraq, biz kimdu-birliridin ämäs, bälki kimdu-birliri bizdin üginidiğan ämäliyat qolğa kältürülüşi şärt. Näq şundaq qilğan täğdirdila, bizniŋ mutähässislärniŋ baziri iştik bolidu, riqabätkä qabiliyätlik bolalaymiz.

Ötkän jili män delegatsiya tärkividä, täҗribä almaşturuş mähsitidä, Ürümçidä boldum. Һäyran qalğidäk heç nemini uçratmidim, äksiçä, bizniŋ keŋäş dävridiki ämäliyatimizniŋ šzini kšrdüm: mana saŋa ahça, mana dora-därmäk vä zamaniviy tehnika, bemarni qandaq davalisaŋ, şundaq davala. Bu tamamän natoğra säyasät, bügünki meditsina täräqqiyatiğa ziç kelidiğan ämäliyat. Bügünki meditsina tälivi boyiçä bemarni päqät birla usul, nahayiti nätiҗidarliq usul bilän davalaş keräk. Uniŋ üçün, juqurida eytqinimizdäk, käspiy mahariti juquri, demäk, riqabätkä qabil kadrlar haҗät.

Eytmaqçi, Ürümçigä bizni Şinҗaŋ meditsina universiteti täklip qilğan edi. Bizni universitetniŋ partkom kativi kütüvaldi. Uniŋdin «Rektoriŋlar kim?» däp sorisam, «Professor Halmurat Ğopur» däydu. Hoşal bolup kättim. Halmurat bilän Leningradta billä oquğan eduq. Şundaq qilip, uniŋ bilän 20 jildin keyin kšrüştüm. Halmurat Şinҗaŋ meditsina universiteti yenida Uyğur meditsinisi institutini eçiptu häm šzi uniŋ mudiri ekän. Maŋa u šziniŋ Sankt-Peterburgniŋ «Ritm» näşriyatida rus tilida yoruq kšrgän 29 basma tavaqtin ibarät «Uygurskaya meditsina» degän kitavini soğa qildi. Bu kitap hitay vä ingliz tilliriğimu tärҗimä qiliniptu. Oqup çiqtim, nahayiti qiziq vä savatliq yezilğan ämgäk, än°äniviy uyğur tibabätçiligi nämuniliriniŋ bügünki zaman meditsinisiniŋ täräqqiyatiğa qandaq muvapiq kelidiğanliğiğa beğişlanğan. Buni nemişkä eytivatimän? Bügünki täräqqiyat kšçidin heç bir saha, hätta äsirlär boyi qeliplaşqan häliq meditsinisimu artta qalmasliği keräk.

— Marat Abubäkri oğli, šziŋizniŋ käsipdaşliri — meditsina ilimi bilän şuğullinivatqan uyğurlar bilän qoyuq arilişamsiz?

— Älvättä. Ularniŋ bizniŋ universitetta abroy-şäni nahayiti juquri. Mäsilän, meditsina pänliriniŋ doktorliri Turğan aka Sopiev bilän Klara hädä Velämovani kim bilmäydu? Ularniŋ bügünki zamaniviy meditsina ilimiğa qoşuvatqan hässisi nahayiti salmaqliq. Universitetimizdiki departamentlarniŋ biriniŋ mudiri, meditsina pänliriniŋ namziti Rustäm Yüsüpov bilän Stomatologiya instituti mudiriniŋ orunbasari, meditsina pänliriniŋ namziti Suhrab Җapparovniŋ ilmiy paaliyitimu tilğa alarliq. Ular bilän hämsšhbättä boluşniŋ šzi adämgä rohiy ozuq beğişlaydu.

— Ahirqi soal: ailiŋiz toğriliq qisqiçä eytip štsiŋiz?

— Ömürlük җüptüm — Dilinur, aliy bilimlik farmatsevt. İkki oğlum bar: Tayir — Finlyandiyadä yaşaydu, «Nokiya» şirkitidä programmist. Zayir — matematik, poeziyagä iştiyaqi küçlük, şeir yazidu, biraq rus tilliq. Yeqinda «Russkaya premiya» häliq ara konkursiniŋ laureati ataldi. Eytmaqçi štkändä Zayir toğriliq «Uyğur avazida» ätrapliq yezildi (30-marttiki saniğa qaraŋ İ.B).

Uyğurçä eytqandä, äl qatarida yaşavatimiz. Ändi (külüp) meni uyğurlarniŋ hämmisi tonuydiğan boldidä?!

— Şundaq boluşi keräk, çünki biz, qazaqstanliq uyğurlarda, Sizgä ohşaş ilim-pändä egiz çoqqilardin kšrünüvatqan şähslär ançä nurğun ämäsqu. Sšhbitiŋizgä rähmät.

İvrayim BARATOV.

Almuta şähiri.

 

 

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ