Zaur ҖÄLİLOV: «Prezidentimizniŋ täşäbbusini duniya qollimaqta»

0
924 ret oqıldı

30-31-may künliri elimiz paytähti Astana şähiridä Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ İV qurultiyi štidu. Һazir  alämşumul ähmiyätkä egä bu çarä-tädbirgä qizğin täyyarliq ketip baridu. Äynä şuniŋğa munasivätlik biz R.Süleymenov namidiki Şäriqşunasliq institutiniŋ yetäkçi ilmiy hadimi, tarih pänliriniŋ doktori Zaur ҖÄLİLOVni sšhbätkä җälip qilduq.

— Zaur Ğopur oğli, keyinki vaqitlarda dinlar vä konfessiyalär ara munasivätlärniŋ duniyaviy miqiyastiki mäsiligä aylanğanliği hämmimizgä mälum. Bu probleminiŋ munçilik alämşumul ähmiyätkä egä boluşiniŋ sävävini nemidä däp oylaysiz?

— Һäqiqätänmu ahirqi on jilda duniyada dinlar vä konfessiyalär ara munasivätlär mäsilisigä alahidä kšŋül bšlünüşi, moşu җäriyanda Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ çoŋ üç qurultiyiniŋ štküzülüşi täsadipi ämäs. Buniŋ šzi mäzkür probleminiŋ moҗutluğiniŋ vä uni alämşumul däriҗidä häl qiliş päytiniŋ pişip yetilgänliginiŋ ipadisidur. Mäsilän, 2003-jili 23-24-sentyabr' künliri elimiz paytähti Astana şähiridä bolup štkän Duniyaviy vä än°äniviy dinlarniŋ İ qurultiyiniŋ kün tärtividä 2011-jilqi 11-sentyabr' vaqiäsigä häm «tsivilizatsiyalär toqunuşi» atalmiş ğayigä qarşi turuş zšrüriyitigä munasivätlik mäsililär  qaraldi. Nätiҗidä qurultay qatnaşquçiliri bir eğizdin «Konfessiyalär ara dialog — duniya älliri arisidiki teçliq bilän razimänlikni qollap-quvätläşniŋ äŋ muhim amili» degän qararğa käldi vä uniŋ asasida rezolyutsiya qobul qildi. Buniŋdin taşqiri qurultayğa qatnaşqan här hil konfessiya rähbärliri täripidin bu täşäbbusniŋ häliq ara mäydandiki ähmiyitini kštirişniŋ häm uni ämälgä aşuruş yolida birlişip härikät qilişniŋ lazimliği häqqidimu ätrapliq eytildi. Duniya vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ bu däsläpki baş qoşuşida, şundaqla qurultayniŋ iş topi — kativatini quruş qarari qobul qilinip, uniŋ täşkiliy paaliyitiniŋ layihisini işläp çiqiş väzipisi Qazaqstan Җumhuriyitigä jükländi.

— Duniyaviy ähmiyätkä egä bu muhim çarä-tädbirniŋ näq bizniŋ elimizda štküzülüşimu täsadipi bolmisa keräk?

— Buniŋ säväpliri nurğun. Birinçidin, duniya vä än°äniviy dinlar väkillirniŋ beşini qoşup, šz ara dialog uyuşturuş — Prezidentimiz Nursultan Nazarbaevniŋ täşäbbusi bolğan. İkkinçidin, tilila ämäs, dinimu här hil millätlär bilän elätlär makanliğan Qazaqstan häliqlär dostluğini, säyasiy turaqliqni vä razimänlikni mustähkämläş җähättin alämdä helä çoŋ abroy-inavätkä egä. Şuŋlaşqimu 2006-jili, yäni Duniyaviy vä än°äniviy dinlar väkilliriniŋ İİ qurultiyi harpisida elimiz paytähti Astana şähiridä Teçliq vä kelişim sariyiniŋ bärpa boluşimu täsadipi ämäs. Bu qutluq därgah häqqidä Nursultan Äbiş oğliniŋ: «Sarayniŋ tšrt qiri alämniŋ tšrt täripigä qaritilğan. Bu inşaät mustäqil Qazaqstanniŋ milliti vä etiqatidin qät°iy näzär, här qandaq häliqqä käŋ quçaq yeyip, bağriğa basidiğanliğiniŋ bälgüsidur. Çünki uzun jillardin bu yan kšp millätlik elimizda 130din oşuq millät bilän 40 konfessiya väkilliri iҗil-inaq yaşimaqta» degän pikri sšzimizgä ispat bolalisa keräk. Umumän, Qazaqstanni häqiqiy mänasida teçliq vä razimänlik makani däp ataşqa toluq asas bar. Mustäqillikniŋ däsläpki jilliridila Qazaqstan yadro quralidin vaz keçip, duniya ähli aldida šziniŋ teçliqpärvär äl ekänligini ispatlidi. Hoşna dšlätlär bilän illiq hoşnidarçiliq munasivät ornitip, šz hälqiniŋ behätärligini mustähkämlidi. Mana moşu hildiki alämşumul utuqliri tüpäyli başqa mämlikätlärniŋ işänçisigä erişip, duniyadiki abroy-inaviti kštirildi. Buniŋ hämmisi, sšz yoq, dana Rähbirimiz — Millät lideri Nursultan Äbiş oğli Nazarbaevniŋ jiraqni kšzläydiğan säyasiti häm şiҗaätlik ämgiginiŋ nätiҗisidä qolğa kälgänligi kšpçilikkä mälum.

— Konfessiyalär ara alämşumul dialogniŋ Qazaqstanda boluvatqanliği, elimizniŋ duniya dairisidiki abroy-inavitiniŋ juquri ekänligini yänä bir qetim tästiqlisä keräk?

— Älvättä. Prezidentimiz täripidin kštirilgän bu täşäbbus bir qatar mämlikätlärdiki konfessiyalär liderliri täripidin därhal qollap-quvätläşkä egä boldi. Uniŋğa qatnişiş istigini bildürgüçilär sani jildin-jilğa kšpiyişkä başlidi. Mäsilän, İ qurultayğa 17 delegatsiya qatnaşqan bolsa, ularniŋ sani İİ qurultayda —29ğa, İİİ qurultayda bolsa, 77gä yätti. Ularğa islam, hristian, budizm, iudizm, deosizm vä sintoizm väkilliri, şundaqla kšpligän häliq ara diniy täşkilatlar, җümlidin Dinlarniŋ duniyaviy konferentsiyasi häm çirkolarniŋ duniyaviy keŋişi täklip qilindi. Bulardin taşqiri bu alämşumul baş qoşuşqa şu päytlärdiki YuNESKOniŋ Baş mudiri Koiçiro Matsuura, BMT Baş kativiniŋ orunbasari Sergey Ordjonikidze, Malayziyaniŋ sabiq prem'er-ministri Mohammad Mahathir vä bir qatar ällärniŋ qanun çiqiriş organliridin häm hškümätlik ämäs täşkilatliridin väkillär pähriy mehman süpitidä qatnaşti. Moşu misallarniŋ šzila Prezidentimiz täşäbbusiniŋ qançilik alämşumul ähmiyätkä egä ekänligidin deräk bärsä keräk.

— Gäp boluvatqan qurultaylarda asasän qandaq mäsililärgä alahidä kšŋül bšlündi?

— Ularda insaniyät behätärligigä, u yaki bu äldiki säyasiy turaqliq bilän razimänlikkä munasivätlik kšpligän muhim mäsililär muhakimä qilindi. Mäsilän, İİ qurultayda bügünki kündä duniyada boluvatqan toqunuşlar, җümlidin Yeqin Şäriq problemisi qaraldi. Eytayluq, İraqtiki vä başqa ällärdiki uruş yaki toqunuşlar konfessiyalär ara munasivätlär mäsilisigä başqiçä yandişiş keräkligini, uniŋ üçün dialog lazimliğini kšrsätti. Bu problema qurultayda «Din, җämiyät vä häliq ara behätärlik» mavzusiniŋ kštirilişigä elip käldi. Qurultay davamida uniŋ qatnaşquçiliri niyättiki (insanniŋ mäpkürisidiki), sšzdiki (ammiviy ähbarat vasitiliri arqiliq tarqitilidiğan hävärlär) vä härikättiki (ämäliyatta yüz beridiğan uruş, basqunçiliq), zorluq-zombiliqqa qarşi printsiplarni alğa sürdi. Zorluq-zombiliqtin diniy doktrina, ammiviy ähbarat vä säyasiy härikätlär däriҗisidä baş tartiş — zamaniviy duniyada saqlinip qelişniŋ asasi bolup hesaplinidu.

       Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ İİİ qurultiyida bolsa, alämdiki vä ayrim regionlardiki turaqsizliqqa säväp boluvatqan duniyaviy maliyä bohrini, terrorizm, yadroluq qurallarni çäkläş vä hakazilar «Tolerantliq, šz ara hšrmät vä hämkarliq asasidiki teçliqni qolğa kältürüştiki diniy liderlarniŋ roli» mavzusida ätrapliq munazirilär jürgüzüldi. Yär-җahanni häläykümgä salğan duniyaviy maliyä bohrini aqivitidä yüz bärgän iҗtimaiy-ihtisadiy halakätlär duniya җamaätçiligini bu mäsiligä yeŋiçä, yäni rohiy vä ählaqiy, iҗtimaiy pikirdaşliq, dialog turğusidin yandişişqa mäҗburlidi. Һäqiqätänmu adämlärniŋ boyida mänaviyatniŋ yetişmäsliginiŋ, hätta eytqan bolar edimki, tamamän yoqap ketişiniŋ juqurida qäyt qilinğan vä başqimu paҗiälik aqivätlärgä elip kelidiğanliğini duniya täҗribisidin kšrüvatimiz. Şuŋlaşqimu, mäzkür qurultayda Nursultan Äbiş oğli täkitliginidäk, säviyäni šzgärtmigiçä, ählaq bilän aliy printsiplarğa riayä qilmay turup bügünki bohrandin çiqiş äsla mümkin ämäs. Bähitkä qarşi, bügünki kündä adämlär säviyäsini «Һämmini pul häl qilidu» degän çüşänçä egilimäktä. Biraq bizgä bškimizni aldimizğa qoyup, nägä ketip barğanliğimiz, bizni aldimizda nemilärniŋ kütüvatqanliği häqqidä oylinidiğan, җämiyätkä nisbätän ayrim hata pikirlirimizdin vaz keçidiğan vaqit yätti.

Qazaqstanniŋ täşäbbusi bilän Duniyaviy vä än°äniviy dinlar liderliri İİİ qurultiyi äzaliriniŋ muraҗiitiniŋ Birläşkän Millätlär Täşkilatida, uniŋ Baş assambleyasi bilän Behätärlik keŋişiniŋ räsmiy hšҗҗiti süpitidä pütkül duniyağa elan qilinişini elimiz diplomatiyasiniŋ häliq ara mäydandiki utuği, qurultayniŋ dinlar ara hämkarliq boyiçä ğayilirini ilgiri sürüştiki muvappäqiyätlik häm dadil qädimi däp hesaplaşqa bolidu.

— Ändi sanaqliq künlärdin keyin eçilidiğan İV qurultayda insaniyät mänpiyitigä ait yänä qandaq muhim mäsililär kštirilidu däp oylaysiz?

— Bu qurultayğa Qazaqstan turaqliq täräqqiy etivatqan, häliq ara mäydanda abroyluq, İslam hämkarliq täşkilatiniŋ tizginini tutup turğan dšlät süpitidä käldi. Buniŋ šzi mäzkür qurultayniŋ paaliyitigä yeŋi ğayilärni, alahidä җoşqunluqni hädiyä qilidiğanliği talaşsiz.

Yeqinda Astanadiki Teçliq vä Razimänlik sariyida Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ İV qurultiyiğa täyyarliq kšrüş vä uni štküzüş mäsilisi boyiçä dšlät komissiyasiniŋ mäҗlisi bolup štti. Uniŋda Dšlät rähbiriniŋ täklivi vä İİİ qurultayniŋ qarariğa benaän, Mäniviy liderlar keŋişiniŋ qurulğanliği häqqidä elan qilindi. Mäzkür baş qoşuşta şundaqla mäҗliskä qatnaşquçilar forumniŋ programmisini muhakimä qiliş vä sektsiyalär mäҗlislirini štküzüş, duniyaviy ähmiyätkä egä bu muhim çarä-tädbir җäriyanini ähbarat vasitiliridä yorutuş mäsiliri ätrapida pikirläşti.

Mälum boluşiçä, Duniyaviy vä än°äniviy dinlar rähbärliriniŋ bu qetimqi qurultiyiğa 40 mämlikättin 90din oşuq delegatsiyaniŋ kelişi kütülmäktä. Ularniŋ arisida diniy konfessiyalär bilän täşkilatlarniŋ rähbärliri, җämiyät ärbapliri, alämşumul häliq ara täşkilatlarniŋ vä ekspertlar birläşmiliriniŋ väkilliri bar.

Qurultay dairisidä bügünki kündä muhim ähmiyätkä egä boluvatqan din vä mul'tikul'turalizm, diniy rähbärlärniŋ turaqliq täräqqiyatini qolğa kältürüştiki roli, mäniviy qädriyätlär vä zamaniviy sinaq-hätärlär, din vä ayallar, din vä yaşlar qatarliq mäsililär ätrapida muzakirilär jürgüzülidu. Buniŋdin taşqiri štkänki baş qoşuşlarda šz äksini tapqan häliq ara behätärlik, ihtisadiy vä mädäniy-gumanitarliq hämkarliq mäsililirimu muhakimä qilinidu. Şundaqla novättiki qurultayda bügünki künniŋ muhim muämmaliriğa aylanğan Yeqin Şäriq, Şimaliy Afrika vä duniyaniŋ bir qatar regionliridiki ähvalğimu alahidä diqqät ağdurulidu däp oylaymän.

— Sšhbitimizniŋ ahirida gezithanlarğa qandaq tiläk eytqan bolar ediŋiz?

— Һär qandaq insan pütkül alämgä mäşhur: «Yaratquçi — bir, җahan — bir, asman çäksiz. Demäk, biz, adämlär, bir ata-aniniŋ baliliridäk, bir-birimiz bilän iҗil-inaq, razimänliktä yaşişimiz keräk» degän näqilni ästä tutuşi keräk däp oylaymän. Äynä şu çağdila bizniŋ hayatimiz hatirҗäm, işlirimiz utuqluq bolidu. Gezithanlarğa eytilidiğan äŋ asasiy tiligimmu şu.

Sšhbätläşkän

Erşat ÄSMÄTOV.

 

 

Bälüşüş

Javap qalduruŋ