Pikirdaşliq simpoziumi

0
847 ret oqıldı

Yeqinda elimiz paytähti Astana şähiridiki Teçliq vä Razimänlik sariyida Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministrligi bilän İslam duniyasi Pänlär akademiyasiniŋ hämkarliğida «Musulman duniyasidiki pän vä tehnologiyalär: utuqlar häm istiqballar» mavzusida häliq ara ilmiy-ämäliy simpozium bolup štti. Uniŋğa İordaniya, Malayziya, Tunis, Senegal, Pakstan, İran, Germaniya, İtaliya, Türkmänstan, Äzärbäyҗan, Rossiya vä Qazaqstan mämlikätliriniŋ yetäkçi alimliri qatnaşti.

İslam Pänlär akademiyasi hškümätlik ämäs täşkilat süpitidä 1957-jili täsis qilinğan. Uniŋ paaliyitiniŋ asasiy yšnilişi — islamni, ilim-pänni vä tehnologiyani täräqqiy ätküzüştin ibarät. Märkiziy idarisi İordaniyagä җaylaşqan bu täşkilatniŋ, tärkivigä İslam hämkarliq täşkilatiğa äza 57 mämlikät kiridu.

— İslam hämkarliği täşkilatiğa qatnaşquçi ällär bilim, ilim-pän vä tehnologiyani rivaҗlanduruş boyiçä birlişip härikät qilişqa mänpiyätdar, — däp täkitlidi simpoziumni täbrik sšz bilän açqan Qazaqstan Җumhuriyiti Prem'er-Ministriniŋ orunbasari Erbol Orınbaev.

Şuniŋdin keyin sšz novitini alğan İslam duniyasi Pänlär akademiyasiniŋ prezidenti, professor Abdel' Salam Madjali Äl-Farabiy, Äl-Horäzmiy qatarliq büyük mutäpäkkür alimlarni yaratqan Şäriq älliridä ilmiy paaliyätlärni aktivlaşturuşniŋ muhimliğini alahidä täkitlidi. Uniŋ pikriçä, täbiiy resurslarğa bay kšpligän mämlikätlärdä pänlär akademiyaliriniŋ yoqluği eçinarliq. Şuŋlaşqa ular yeŋi tehnologiyalärni җariy qiliş җähättin arqida qalmaqta. Natiq šz sšzidä mundaq ilmiy utuqliri tüpäyli çoŋ ihtisadiy muvappäqiyätlärni qolğa kältürüştä Türkiya, İran, Malayziya dšlätliriniŋ karvan beşi bolup kelivatqanliğini qäyt qildi.

Mäzkür baş qoşuşqa iştrak qilğan alimlar erişkän utuqliriğa tohtalğaç, ekologiya, turaqliq vä täräqqiyat ohşaş muhim mäsililär ätrapida pikir birligini qolğa kältürüşkä intildi.

İslam duniyasiniŋ väkilliri simpozium җäriyanida Qazaqstan ilim-päniniŋ çoŋ täräqqiyat yoliğa çüşkänligini alahidä atap štti. Bu pikirniŋ toğriliğini şu küni uyuşturulğan «Qazaqstandiki ilim-pän, tehnologiyalär: utuqlar vä istiqballar» mavzusidiki kšrgäzmimu ispatliğandäk boldi. Simpozium qatnaşquçiliri uni ziyarät qilip, elimiz alimliriniŋ utuq-muvappäqiyätliridin dalalät beridiğan, җumhuriyitimizdiki ilmiy täşkilatlar vä aliy oquş orunliri täripidin tävsiyä qilinğan innovatsiyalik layihilär bilän yeqindin tonuşti.

— Bügünki kündä Dšlät rähbiriniŋ qollap-quvätlişi tüpäyli ilim-pän sahasini maliyäviy җähättin täminläşniŋ yeŋi mehanizmliri vä şäkilliri ämäliyatta šz ipadisini tapmaqta. Mäsilän, 2011-jili ilmiy tätqiqatlarğa bšlüngän hiraҗät 29 milliard täŋgä bolğan bolsa, 2012-jili bu mähsätkä 49 milliard täŋgidin oşuq hiraҗät bšlündi. Bu yärdä šsümniŋ 70 payizni täşkil qilivatqanliğini bayqaveliş täs ämäs, — däp täkitlidi sšz novitini alğan Qazaqstan Җumhuriyiti Bilim vä pän ministriniŋ orunbasari Murat Orunhanov.

Simpoziumda sšzgä çiqqan meditsina pänliriniŋ doktori, professor, malayziyalik Datin Paduka šz elida ilim-pän sahasi boyiçä juquri lavazimlarni ayallarniŋ egiläydiğanliğini alahidä qäyt qildi. U šz  mämlikitidiki ayal alimlarniŋ tilğa alarliq utuqlarni qolğa kältürüvatqanliğini, җümlidin onkologiyalik ağriqlarğa qarşi dora-därmäklärni işläp çiqiriş yolida ästaidil ämgäk qilivatqanliğini mämnuniyät bilän tilğa aldi. Mäzkür simpoziumğa Malayziya İlim-pän, tehnologiya vä innovatsiya ministrligi baş kativiniŋ orunbasari Hatidja Mod Yusuf hanimniŋ qatnişişi natiqniŋ sšzigä ispat bolalisa keräk.

Simpozium qatnaşquçiliriniŋ biri, İordaniya Petra universitetiniŋ prezidenti bügünki kündä İslam hämkarliq täşkilati älliriniŋ, äŋ aldi bilän tehnoparklarni, ilmiy asasta bilim beriş komplekslirini täräqqiy ätküzüşkä kšŋül bšlüşi, şu arqiliq ilim-pän utuqliriniŋ ämäliyattin šz äksini tepişiğa zämin yaritişi keräkligini alahidä qäyt qildi.

Eytiş keräkki, duç kelivatqan här qandaq qiyinçiliqlardin qät°iy näzär, islam älliriniŋ alimliri šz keläçigigä zor işänçä bilän qaraydu. Özliriniŋ qazaqstanliq käsipdaşliri bilän bolğan hämkarliği ularni tehimu ümütländüridu.

Simpozium yäküni boyiçä Astana deklaratsiyasi imzalandi . Bu hšҗҗät alimlarniŋ pikirdaşliğini, birlişip härikät qilişini qolğa kältürüştä muhim ähmiyätkä egä bolidu. Uniŋ musulman älliridä ilim-pänniŋ härtäräplimä rivaҗlinişiğa, җämiyät turaqliği bilän insaniyät täräqqiyatiğa asas bolidiğanliği şühbisiz.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ