Huş käypiyat bähş ätti

0
535 ret oqıldı

Biyilqi oquş jili Tšvänki Pänҗim ottura mäktiviniŋ muällimliri bilän oquğuçiliri üçünla ämäs, bälki yeza ahalisi üçünmu alahidä hoşalliq bilän başlandi. Çünki yezida zamaniviy ülgidiki yeŋi mäktäp benasi qäd kštirip, paydilinişqa berildi. İkki qävätlik, 180 orunluq mäktäp quruluşiniŋ smetiliq bahasi 538 million täŋgidin ibarät bolup, uni «NYu konstrakşn» şirkitiniŋ quruluşçiliri šz qärälidä süpätlik ämälgä aşurdi. Mäktäp hämmä җähättin bügünki künniŋ täläplirigä muvapiq selinğan. Tälim-tärbiyä işlirini muvappäqiyätlik jürgüzüş üçün barliq qolayliqlarğa egä. Mäsilän, sport zali bilän mäydançisi, 98 orunluq aşhana, kitaphana, mäҗlis zali estetikiliq täläplär däriҗisidä bezändürülüp, җabduqlanğan. Bulardin taşqiri, mäktäp yenida ikki yaştin bäş yaşqiçä bolğan ihçam märkäz işläydu.

1-sentyabr' — Bilim künidä mäktäpniŋ täntänilik eçiliş märasimi bolup štti. Uniŋda nahiyä hakimi Berdäulet Abduldaev nutuq sšzläp, mäktäp kollektivi bilän ata-anilarni sämimiy täbriklidi. Şuniŋ bilän birqatarda, nahiyädä «Yüz mäktäp, yüz ağriqhana» dšlät programmisi dairisidä kšrülüvatqan çarä-täbdirlärgä tohtilip, mähsätçanliq bilän iş jürgüzüş nätiҗisidä hazirqi vaqitta tävädä šrülüp ketiş hovupi astida kelivatqan mäktäpniŋ yoq ekänligini alahidä täkitläp štti. Märasimğa qatnaşqan Almuta vilayätlik mäslihätniŋ kativi Ermek Kelemseyit šz sšzidä җumhuriyättä bilim beriş mähkimiliriniŋ maddiy-tehnikiliq bazisini yahşilaş, oqutuşniŋ süpitini duniyaviy standartlarğa muvapiq boluşini qolğa kältürüş mäsilisiniŋ otturiğa qoyuluvatqanliğini atap kšrsätti. Moşu mähsättä vilayättä ämälgä aşuruluvatqan işlarğa tohtilip, 47 mäktäpniŋ quruluşi jürgüzülüvatqanliğini, ulardin 16siniŋ biyilqi oquş jilida paydilinişqa berilivatqanliğini eytti. Sšziniŋ ahirida mäzkür bilim därgahiniŋ ustazliri bilän oquğuçiliriniŋ yeŋi benada yeŋi muvappäqiyätlärgä yetişigä tiläkdaşliğini bildürdi.

Ämgäk veterani Ahmadi Saurıqov, mäktäp mudiri Aygül Käribaeva yezida mäktäp selinip, ustazlar bilän oquğuçilarniŋ, şundaqla ata-anilarniŋ moşundaq hoşalliqqa bšlinivatqanliği üçün nahiyälik hakimiyätkä, quruluşçilarğa jut namidin minnätdarliq izhar qildi.

Atalğan quruluş şirkitiniŋ uçastka başliği Rayımbek Japarqulov mäktäpniŋ rämzlik açquçini Aygül Käribaevağa täntänilik şaraitta tapşurdi. Lenta qiyilip, peşqädäm muällimlär Gülbärşin Maqsutova bilän Dina Kalıbekova täripidin çaçqa çeçildi. Täntänigä qatnaşqan mehmanlar bilän ata-anilar sinip bšlmilirini, pän kabinetliri bilän zallarni arilap kšrüp, çoŋqur qanaät hasil qildi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ