Benzin qimmätlidi

0
598 ret oqıldı

Ötkän җümä küni Märkiziy kommunikatsiyalär hizmitidä štkän brifingta Prem'er-Ministrniŋ orunbasari Baqıtjan Sağintaev Qazaqstan Һškümitiniŋ Aİ-92 vä Aİ-93 markiliq benzinniŋ bahalirini rätläş ämäliyatidin vaz keçiş toğriliq qararini elan qildi. Bu qarar içki bazarda moşu markiliq benzinniŋ tapçilliğini yoqitiş üçün qobul qilinğan.Baqıtjan Sağintaev bu qararni qobul qiliştiki asasiy amillar, yäni valyutiliq targetlaş ähvalida yanarmay bazirida җiddiylişivatqan ähvallarni kšrsätti. Täkitläş lazimki, Qazaqstandiki neft'ni qayta işläş zavodliriniŋ işläpçiqiriş kšlämi vätänlik bazarniŋ ehtiyaҗini toluq kšlämdä qanaätländürmäydu. Şuŋlaşqa biz neft' mähsulatlirini asasän Rossiya Federatsiyasidin kältürimiz. Mälumki, bu dšlättimu hazir mäbläğ-valyutiliq šzgirişlär yüz bärmäktä.

Täŋginiŋ ilgärki kursida biz Rossiyadin yanarmayni heçqandaq mäsilisiz, bir litr benzinni 97 täŋgigä setivalattuq. İçki bazirimizda uni biz 108 täŋgidin satattuq. Һazir yeŋi şaraitlarda bir litr benzinniŋ bahasi 120 täŋgigä yätti. Demäk, tiҗarätçilär ziyan tartişqa başlidi. Şuŋlaşqa biz ikki yšnilişniŋ birini tallaveliş aldida turduq: bahalarni qoyup beriş yaki bahalarni tutup turup, yeqin arida benzinniŋ tapçilliğiğa duçar boluş, — däp çüşändürdi Baqıtjan Sağintaev.

Һazir Rossiya neft' işläş zavodliriniŋ işida vä yanarmayni Qazaqstanğa yätküzüştimu heçqandaq mäsilä yoq. Şuniŋ bilän billä vitse-ministr täkitliginidäk, Qazaqstandiki neft' qayta işläş zavodlirini modernizatsiyaläş 2017-jili içki bazarda neft' mähsulatliriğa bolğan barliq ehtiyaҗni qanaätländüridu.

Ötkän şänbä küni Milliy ihtisat ministrligi täbiiy monopoliyalärni rätläş vä riqabätçilikni himayä qiliş komitetiniŋ mätbuat hizmiti mäzkür komitetniŋ qarariğa benaän, yanarmay stantsiyaliri egiliriniŋ qeliplaşqan ähvalidin süyistimal qilip, bahani kelişip vä adalätsiz riqabätçilikkä yol qoyuşi bayqalsa, җavapkärlikkä tartilidiğanliğini täkitlidi. Regionlarda Aİ-92 vä Aİ-93 benzin markiliriniŋ bahasini asassiz šstürüş vä «sün°iy» tapçilliqni şäkilländürüşniŋ aldini elişni Milliy ihtisat ministrligi Täbiiy monopoliyalärni rätläş vä riqabätçilikni himayä qiliş komitetiniŋ räisi Serik Jumanğarin komitetiniŋ territorial şšbilirigä tapşurdi.

Tiҗarätçilärgä Aİ-92 vä Aİ-93 benzin markiliriğa šz aldiğa bahalarni qoyuş mümkinçiligini äskä elip, monopoliyalärgä qarşi mähkiminiŋ regionalliq şšbilirigä monopoliyagä qarşi qanunğa riayä  qilişni qattiq nazarätkä eliş jüklinidu, — dedi mähkimä başliği.

Jiğin nätiҗisi boyiçä territorial şšbilär täripidin yanarmay stantsiyaliriniŋ väkilliri bilän çüşändürüş-agahlanduruş işliri ämälgä aşurulidu. Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ «Riqabät toğriliq» qanuniğa muvapiq, qanunğa hilapliq qilğan bazar sub°ektliriğa җäriman selinidu, däp täkitlängän Milliy ihtisat ministrligi Täbiiy monopoliyalärni rätläş vä riqabätçilikni himayä qiliş komiteti mätbuat hizmitiniŋ häviridä.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ