Ömlükkä başlaydiğan tarih

0
652 ret oqıldı

Qazaqstan Җumhuriyiti Taşqi işlar ministri Erlan İdrısov seşänbä küni Qazaq hanliğiniŋ qurulğininiŋ 550 jilliğini nişanlaş harpisida diplomatiyalik korpus väkilliri üçün brifing štküzdi. Brifingta ministr mäzkür sänäniŋ ähmiyitini täkitläp štti.Mälumki, 11 — 13-sentyabr' künliri Prezident Nursultan Nazarbaevniŋ vä kšpligän çätällik mehmanlarniŋ qatnişişi bilän mäyrämlik çarä-tädbirlär štidu. Bolupmu duniyaniŋ җay-җayliridin kälgän alimlarniŋ beşini qoşidiğan Qazaq hanliğiniŋ qurulğiniğa beğişlanğan ilmiy konferentsiyaniŋ ähmiyiti çoŋ. Ministr täntänilik märasimlar yeŋidin selinğan Muz sariyi benasida teatrlaşturulğan qoyulumdin başlinidiğanliğini, şuniŋdin keyin çarä-tädbirlär şähär qoçiliri vä mäydanlirida davamlişidiğanliğini täkitlidi.

Şuniŋ bilän billä E.İdrısov bir aydin keyin Qazaq hanliği qurulğan, tarihiy vaqiälär yüz bärgän moşu regionniŋ paytähti bolup kälgän qedimiy Taraz şähiridä štidiğan çarä-tädbirlärgimu çätällik älçihana väkillirini täklip qildi.

Bu yärdä 8-oktyabr' küni 550 jil ilgiri yüz bärgän tarihiy vaqiälär oçuq asman astida kšrsitilidu. Dšlätçilikniŋ yeŋi basquçini Qazaqstanniŋ 1991-jili šz mustäqilligini alğanliği bilän bağlaşturğan ministr uniŋ säyasiy, ihtisadiy, iҗtimaiy vä etnomädäniy täräqqiyatta šz äksini tapqanliğini qäyt qildi. Dšlät paytähtini kšçiriş, EBҺT sammitini štküzüş, Duniyaviy vä än°äniviy dinlar liderliriniŋ qurultiyi, Olimpiadiliq komandiniŋ 2012-jildiki Londondiki utuqliri, EKSPO-2017 Häliqara kšrgäzmisini štküzüşni yeŋiveliş vä šzgimu utuqlar duniya җamaätçiliginiŋ näziridin sirt qalmidi.

Ministr 2012-jili Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaevniŋ Qazaqstan hälqigä yolliğan Mäktübidä elimizniŋ 2050-jilğiçä täräqqiyat strategiyasini elan qilişi bilän qeliplaşqan dšlätniŋ HHİ äsirdiki täräqqiyatiğa sür°ät bärgänligini alahidä täkitlidi.

Türk qağanitidin (Vİ — Vİİİ äsirlär) başlap Altun Ordiğiçä bolğan dävirni tählil qilip štkän ministr Evraziyadä ottura äsirlik dävirdä dala kšçmänliriniŋ tsivilizatsiyasi kšpligän çegaridaş dšlätlärgä: İran, Hitay, Һidstan, Vizantiya, Rossiya, Şärqiy Evropiğa täsir qilğanliğini eytti. Kaşmirda däpin qilinğan märkiziyaziyalik tarihçi Muhämmät Һäydar Dolatiniŋ yezip qaldurğan «Tarihiy Raşidi» ämgigidä Qazaq hanliğiniŋ Çu bilän Talas däriyaliriniŋ ariliğida şäkillängänligi eytilğan. 1465-jili Şaybanitlar ävladiğa yatidiğan Äbilhäyir hanniŋ hškümitigä qarşi baş kštärgän Kerey bilän Jänibek sultanlar šz qol astidiki qäbililär bilän bšlünüp çiqqanliği mälum.

E.İdrısov Moskvağa šz koroliniŋ ävätişi bilän kälgän ingliz sodigäri 1562-jili täyyarliğan häritisidä җänupta «Taşkänt» bilän şimalda «Sibir'» däp atalğan territoriyaniŋ «Qazaqiya» däp atalğanliğiğa kšŋül bšldi. Şundaqla ministr çätällik käsipdaşliriğa Qazaq hanliğiniŋ XV äsirdiki täräqqiyatida Qasım hanniŋ (1511 — 1523-jillar) vä Haqnazar hanniŋ (1538 — 1580-jillar) hakimiyiti alahidä täsir qilğanliğini eytti. Şuniŋ bilän billä XVİİ äsirdä Märkiziy Aziyadä yaşiğan qäbililärniŋ birlişişidin keyin Qazaq hanliği toluği bilän şäkilländi. Äsirlär boyi Evraziya käŋligidä dala diplomatiyasi qeliplişip, nätiҗidar bolup kelivatidu. Moşundaq käŋ dalani diplomatiyalik sän°ätniŋ küçi bilän qenida päqät tolerantliq, ittipaqliq vä teçliqpärvär hususiyätliri bar häliqla saqlap qalalaydu, dedi ministr. Şundaqla u Qazaq hanliği XVİİ — XVİİİ äsirlärdä Җoŋğar basqunçiliği vä Rossiyaniŋ täsiridin halsiriğanliği, 1731 — 1865-jilliri Rossiyaniŋ tärkivigä kirgänliginimu täkitlidi.

Sšziniŋ ahirida ministr qazaqstanliqlar nişanlaşni mähsät qilivatqan Qazaq hanliğiniŋ 550 jilliq tävälludiniŋ ähmiyitini šz häliqiŋlarğa yätküzäsilär, degän işänçä bildürdi. Uniŋ pikriçä, qazaqstanliqlarniŋ tarihiy aŋ-säviyäsi bilän ularniŋ häliq süpitidä qeliplişişini çoŋqur çüşiniş arqiliq häliqlär bilän dšlätlär  arisidiki ittipaqliq vä dostluqniŋ buniŋdin keyinmu täräqqiy etişiğa täsir qilidiğanliğini täkitlidi.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ