Agrokompleks härtäräplimä täräqqiy etişi keräk

0
661 ret oqıldı

Qazaqstan Җumhuriyitiniŋ Prezidenti Nursultan Nazarbaev düşänbä küni iş babidiki säpär bilän Aqmola vilayitidä boldi. Dšlät rähbiri Zerendı nahiyäsidiki «Viktorovskaya» ҖÇY yeza egiligi karhanisiniŋ etizliğida hoşna Aqmola, Qostanay vä Şimaliy Qazaqstan vilayiti hakimliriniŋ qatnişişi bilän agrosanaät sahasini täräqqiy ätküzüşkä beğişlanğan mäҗlis štküzdi.Dšlät rähbiri däsläp «Viktorovskaya» ҖÇY yeza egiligi karhanisiniŋ etizliğini arilap, danliq ziraätlär vä yäm-çšp, zamaniviy tehnikilar tizilğan kšrgäzmini arilap çiqti. Dšlät rähbirigä biyilqi danliq ziraätlärniŋ ähvali bilän oma mävsümi häqqidä hesavat berildi.

Prezident elimizda oma mävsümi planliq räviştä ämälgä eşivatqanliğini, hava rayiniŋmu qolayliq bolidiğanliğiğa ümüt bar ekänligini täkitläp, buğday šstüridiğan mäydanniŋ 75 payizi orunlaşqan şimaliy vilayätlärniŋ hakimlirini bügünki mäҗliskä mähsus çaqirtqanliğini täkitlidi.

— Biyil sahada umumiy mähsulat kšlämi 26,5 payizğa šsüp, 2,5 trillon täŋgini täşkil qildi, — dedi yeza egiligi ministri Asıljan Mamıtbekov. — Sahağa җälip qilinğan investitsiyamu 2 hässigä šsüp, 173,3 milliard täŋgigä yätti. Moşuniŋ nätiҗisidä җumhuriyitimizdä agrosanaät kompleksi aldiğa qoyulğan väzipilär orunlinivatidu.

Ministr şundaqla elevatorlar bilän aşliq qobul qiliş mähkimiliriniŋ mävsümgä toluq täyyar ekänligini täkitlidi. Biyil 1,1 million tonna mähsulat siğidiğan aşliq qoymisi paydilinişqa berildi.

Ministr şundaqla saha aldida turğan häl qilişqa tegişlik mäsililärnimu kšrsätti. Mäsilän, subsidiyalarniŋ türi vä kšläminiŋ šsüşigä munasivätlik işni avtomatlaşturuş qolğa elindi. Yär munasivätlirdä tez arida häl qilinidiğan işlarmu bar. Yärni bazar aylinimiğa qoşuşniŋ mehanizmi qeliplaşmaqta.

Mäҗlistä Aqmola vilayitiniŋ hakimi Sergey Kulagin, Qostanay vilayitiniŋ hakimi Nuralı Säduaqasov, Şimaliy Qazaqstan vilayitiniŋ hakimi Erik Sultanov yeza egiliginiŋ täräqqiyatiğa vä oma mävsümini štküzüş täyyarliqliriğa munasivätlik hesavat bärdi. Region rähbärliri Prezidentqa vilayätlärniŋ iҗtimaiy-ihtisadiy täräqqiyatiniŋ asasiy nätiҗiliri bilän alda turğan väzipiliri toğriliq eytip štti.

Dšlät rähbiri jiğinni hulasiläp, üç vilayätniŋ oma mävsümigä täyyarliğiğa tohtaldi vä uniŋ sür°itini küçäytiş lazimliğini täkitlidi.

Bügünki taŋda dšlät yeza egiligini täräqqiy ätküzüşkä alahidä kšŋül bšlüvatidu. Şuniŋğa qarimay, agrarliq sektor tehiçä ihtisadimizniŋ tirigigä aylanmidi. Bu ämgäkniŋ muhsuldarliğini täräqqiy ätküzüştiki çoŋ rezervqa, yeza egiligi mähsulatlirini işläpçiqirişni käŋäytişkä, sahağa sirtqi investitsiyalärni җälip qilişqa munasivätlik, — dedi Dšlät rähbiri.

Prezident şundaqla säpär davamida yeza egiligi kompaniyalirini qattiq tänqit astiğa aldi. «Säl qiyinliq päyda bolsa, Һškümätkä jügrimäy, šzäŋlarniŋ riqabätkä qabilliğiŋlarni aşuruşni oylaŋlar. Uniŋ üçün yeza egiligi sahasiniŋ bilimlik mutähässislirini tärbiyiläş haҗät», dedi Prezident.

Prezident Aqmola vilayitigä bolğan säpiri davamida elimizdä benzin bahasiniŋ šsüşigä bağliq šz pikrini izhar qildi.

Häliq Aİ-92 vä Aİ-93 benzin markiliriniŋ bahaliriniŋ šsüşigä çüşinişlik bilän qarişi keräk. Bu ihtisatniŋ qanuni, — dedi Dšlät rähbiri. — Biz benzinniŋ 30 payizini Rossiyadin setivalimiz.  Ägär biz moşu qädämgä barmiğan bolsaq, elimiz umumän benzinsiz qalatti. Һazir bajhana yoq, çegara oçuq. Şuŋlaşqa moşu çarini qolliniş haҗät boldi. Päqät bir Aqmola vilayitidä 5 miŋğa yeqin dehan egiligi bolsa, ularniŋ kšpçiliginiŋ väkilliri bu küni Prezident bilän uçraşti.

Bälüşüş

Javap qalduruŋ